Veneen miehistö: Juha ja Tarja - kotkalaispariskunta 50+

Tarkoituksena on viettää vuorotteluvapaata purjehtien, ilman ennalta laadittuja aikatauluja ja määrättyä päämäärää. Veneemme, vaikka onkin lujaa tekoa ja huolella varusteltu monin eri tavoin, asettaa omat rajansa sille maailmanpiirille, johon matkamme johtaa. Tavoitteenamme on löytää meille uusia paikkoja ja kohdata ihmisiä saman harrastuksen piiristä. Blogimme tarkoituksena on vapaamuotoisesti kertoa lukijoille niistä tapahtumista ja tunnelmista, joita matkalla kohtaamme.

Olkoon meidänkin ohjenuorana Vandaalien kuninkaan miehistölleen antama ohje "...tuulen mukaan kohti sitä rantaa, jota meidän Herramme on päättänyt rangaista...".

torstai 7. heinäkuuta 2011

4.7. Boulogne-Sur-Mer (Ranska)


Matka alkoi klo 15 (3.7) myötävirrassa ja genaakkeri nostettiin ylös jouduttamaan matkaa. Taivas oli pilvetön ja tuuli oli NE 4 m/s. Kaunis sää ja sunnuntaipäivä oli houkutellut runsaasti paikallisia veneitä rannikolle purjehtimaan. Kello 23:30 olimme Ranskan rannikolla Dunkerquen kohdalla, jonka loppumattomat öljynjalostamojen lieskat ja savuavat piiput näkyivät hämärtyvässä illassa. Puolenyön jälkeen tuuli tyyntyi ja matkaa oli jatkettava koneella ajaen. Dunkerquesta länteen johtavan laivaväylän valaistut poijut toimivat hyvänä suunnannäyttäjänä matkallamme. Aamulla kello 8 aikaan olimme Calaisin kohdalla, josta on erittäin vilkas lauttaliikenne Englannin Doveriin, jonka korkeat ja valkoiset liitukivikalliot näkyivät luoteessa. Jonkin aikaa jouduimme odottamaan sopivaa rakoa laivaväylän ylitykseen. Pian virisi itätuuli ja saatoimme jatkaa matkaa purjein aina Boulogno-Sur-Meriin asti, jonne saavuimme aamupäivällä ja kiinnityimme Port De Plaisancen marinaan alaveden aikaan. Vuoroveden vaihtelu on tällä alueella n. 6 metriä ! Marinaan pääsy on 24 h/vrk koska laiturit nousevat ja laskevat vuoroveden mukana. Boulogne-Sur-Mer on noin Kotkan kokoinen kaupunki, jossa kalastus on elinkeinona on merkittävä. Satamaan saapuessamme yllätyimme nähdessämme siellä kaksi suomalaista venettä. Tapaamisemme aikana selvisi, että toinen veneista oli menossa ylöspäin ja toinen alaspäin.

Taitaapa Ranskankin valtionhallinnossa olla löysää. Olimme jo edellisenä päivänä nähneet laiturialueella kolme tullimiestä käyskentelemässä. Mutta tänään se tapahtui. Kuulimme koputusta ja näimme veneemme vieressä kolme pistoolein aseistettua ja siistiin siniseen uniformuihin puettuja nuoria miehiä vieressämme. He ilmoittivat kohteliaasti tekevänsä tullitarkastuksen veneeseemme. Pyysimme heitä esittämään henkilökorttinsa, minkä he auliisti tekivätkin, jonka jälkeen toivotimme heidät tervetulleeksi alukseen. Passit ja aluksen papereita tarkasteltiin ja he tekivät niistä merkintöjä omiin lomakkeisiinsa. Tarkastuksen virallinen osuus alkoi vähitellen rapistua (jos sitä oli ollutkaan) ja keskustelu rönsyili heidän kysellessä esim. kuinka monta lakkakerrosta oli aluksen sisustuksen mahonkipintoihin sivelty ja oliko lakkaus tehty siveltimellä vai ruiskulla. Lisäksi saimme heiltä suosituksia hyvistä ruokapaikoista kaupungissa. Kyllä tullimiehillä täytyisi olla hyvä onni, jos he löytäsivät tämänkin sataman etupäässä harmaahapsisten veneilijöiden joukosta merkittäviä salakuljetusrikollisia. Lienee tässäkin tarkastuksessa ollut kyseessä vain tarkastuskiintiöiden täyttäminen.

Tätä kirjoittaessamme istumme iltaa venhomme viihtyisässä ja lämpöisessä päivähuoneessa, sade ropisee kanteen, ilta tummenee yöksi, taivas on pilvinen ja säätiedotuksen mukaan tuuli kääntyy meille suotuisaksi muutaman päivän kuluttua.


Satama laskuveden aikaan

Nousuveden aikaan, 6 tuntia ja 6 metriä myöhemmin



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti