21. - 29.2.2012 Las Palmas

Venettä on valmisteltu pikkuhiljaa lähtökuntoon. Puskaradion välityksellä saimme tiedon sukeltajasta, joka sivutoimenaan puhdistaa veneiden pohjia ja vaihtaa niihin sinkkejä. Viikolla kävi kyseinen sukeltaja puhdistamassa veneemme pohjan. Kaveri saapui laiturille sovittuna ajankohtana ja hänellä oli varusteenaan neopreeni-märkäpuku ja pintailmalaite. 40 minuuttia pohjan alla pyörittyään sukeltaja pomppasi laiturille saatuaan työnsä valmiiksi. Vaikka pohja ei ollutkaan järin likainen, vaikuttaa pohjan puhtaus varmasti veneen nopeuteen pitkällä kotimatkalla. Antifouling-maalien merkitys on täällä aivan toinen verrattuna kotivesiimme. Kun vene seisoo täällä laiturissa lyhyenkin ajan, kasvaa sen pohjaan runsas leväkasvusto, joka on todella tiukasti kiinni. Kotimatkalle on tarkoitus lähteä maaliskuun alkupuolella. Suunnitelmamme on aloittaa kotimatka joko Madeiran tai Azorien kautta Manner-Eurooppaan, riippuen vallitsevista tuulista. Koillispasaati tuntuu puhaltavan tasaisesti. Kun olemme nyt olleet Las Palmasissa reilut kaksi kuukautta, tuuli on ollut vain kerran viikon ajan idän suunnasta. Odotettavissa on vastaisia tuulia.

Sukeltajan työkalut:
kittilasta, patapata, teräsharja ja imukuppi

Naapurimme, sveitsiläisveneen kippari, pääsi eräänä päivänä yllättämään meidät. Hän kysyi vakavissaan, minkä maan lippu teillä on veneen perässä? Tovin keskusteltuamme yritimme selvittää, josko hän laskee leikkiä. Koska ystävämme silmistä loisti vilpitön tietämättömyys, päätimme antaa viiden pisteen vihjeen ja sanoimme, että olemme Euroopan pohjoislaidalta. Tässä vaiheessa kippari esitteli tietokantaansa ja kertoi, että hän kyllä tunnistaa meidän toisella puolella olevan veneen norjalaiseksi. ”Norjalaisveneen” perässä liehui iloisesti Sveamamman sinikeltainen ristilippu.

Palmu on oikeastaan aika kaunis puu

10. - 20.2.2012 Las Palmas

Mennyt viikko vierähti niin vauhdikkaasti ettemme ehtineet edes päivittämään blogia kun kotiväkeä saapui yllättäen Las Palmasiin luoksemme. Joukolla tutustuimme kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin ja parina päivänä kiertelimme saarta vuokra-autolla. Ensimmäisenä päivänä matka suuntautui etelään, Maspalomas, Puerto Rico, Arquiniguin ja Puerto Mogan akselille. Veneellä matkaavalle tarjoaa Arquiniguin sataman edustalla mahdollisuuden ankkurointiin mutta ankkuripaikka on etelään täysin avoin. Paikka on alun perin ollut pieni kalastajakylä ja siellä turisteja on edelleenkin muita etelän keskuksia vähemmän. Toisena päivänä kiertelimme saaren keskiosan liki kahteen kilometriin kohoavien vuorten serpentiiniteitä. Reitti kulki Terorin kaupungin kautta saaren sydämeen Gruz de Tejedalle, jossa ihastelimme korkeita kalliomuodostelmia, joista korkein kohta on Rogue Nublo yli 1800 metrin korkeudessa. Ylhäällä puhalsi kylmä tuuli ja aika-ajoin pilviverho sulki maiseman. Matkan varrella oli monia hienoja näköalatasanteita, joilla ihailimme saaren rosoisia vuoria ja jyrkkiä laaksoja. Retken lopuksi laskeuduimme saaren luoteisrannikolle Puerto de las Nievesin satamaan, josta lähtevät yhteyslautat Teneriffalle. Paikalla on myös pieni Ermita de las Nievesin kirkko ja sinne on rakennettu uusi rantalaituri kalastajaveneitä varten. Tiestö on reitillämme ollut periaatteessa hyväkuntoinen mutta pienemmillä väylillä oli siellä täällä vuorilta pudonneita pieniä kivilohkareita.

Aukio vanhassa kaupungissa

Santa Anan katedraali vanhassa kaupungissa

Santa Anan katedraali

Kanarialainen puuparveke Terorissa

Mikko ja Riikka - Puerto Mogan

Rogue Nublo

Ilma on Palmasissa muuttunut hieman lämpöisemmäksi ja puolipilviseksi suomen kesäsääksi mutta saaren eteläosan pilvettömältä taivaalta paistanut aurinko sai kotoa saapuneiden nuorten lomalaisten poskipäät punoittamaan iloisesti. Viikon loppupuolella miesväki pyörähti vielä merelle tekemään pienen testilenkin, joka olikin ensimmäinen irrotus sitten joulukuun. Naisväki tutustui päivän aikana keskustan muotihuoneisiin. Tuuli oli kevyttä mutta aurinkoa ja valtameren loivaa maininkia oli sitäkin enemmän.

Kolmiviikkoiset karnevaalit lähestyvät loppuaan. Viikonloppuna paraatikulkue marssi läpi kaupungin La Isletan kaupunginosasta vanhaan kaupunkiin. Katujen varret täyttyivät kaupunkilaisista, joista valtaosa oli sonnustautunut mitä mielikuvituksellisimpiin asuihin. Marssi kesti kaupungin läpi useamman tunnin. Karnevaalien pääteemana olivat sarjakuvahahmot ja pukeutuminen karnevaaliasuihin alkaa täällä sylivauvaiästä alkaen. Karnevaalit päättyvät 21. päivä helmikuuta sardiinin hautajaisiin ?

Karnival

Viimeinen lomapäivä - Las Canteras

3. - 9.2.2012 Las Palmas

Kesäisen lämpimät päivät jatkuivat tammikuun puoleen väliin asti mutta viimeiset kolme viikkoa ovat olleet viileitä. Pilvet ovat pitäneet aurinkoa pimennossa useampina päivinä mutta sateita ei ole ollut lukuun ottamatta muutamia vähäisiä kuuroja. Tuulet ovat puhaltaneet koillisen puolelta joskus jopa navakasti viilentäen ilmaa muutamalla asteella. Aamulla kahdeksan paikkeilla lämpötila on ollut 16 astetta ja keskipäivällä nousua on ollut vain pari astetta aamun lukemista. Mutta kun pilviverho vähänkin rakoilee tuntuu aurinko heti hyvin kuumalta. Meriveden lämpötila on ollut veneen pohja-anturin mukaan 18,5 astetta.


Las Palmasin satamaa marinan takana

 Las Palmasissa on parhaillaan karnevaalikausi, se alkoi helmikuun 3.päivänä ja kestää 19 päivää. Karnevaaliohjelmassa huomioidaan mitä moninaisimmat ryhmät. Juhlissa valitaan kuningatar niin aikuisten, lasten, koirien ja jopa transujen joukosta. Vain mielikuvitus tuntuu olevan rajana. Lähes joka ilta on kaupungilta kantautunut ilotulituksen kumu. Tapahtumien keskipiste on Santa Catalinan puistoon pystytetty valtava areena. Karnevaalit tuntuvat olevan suuressa suosiossa espanjalaisten keskuudessa.

Elämä marinassa on rauhoittunut selvästi tammikuun jälkeen. Karibialle lähteneet ovat jättäneet Las Palmasin tammikuun aikana ja jonkun verran veneitä on mennyt talvehtimaan Senegaliin ja Gambiaan. Pääsosa marinaan tulleista ja lähtevistä veneistä ovat niitä, jotka kiertelevät ympäri Kanarian saaria. Suurimmassa osassa veneistä on asukkaita mutta on myös paljon sellaisia veneitä, jotka ovat vakituisesti täällä odottamassa omistajiaan. Joissakin täällä olevissa veneissä on asuttu jopa vuosikausia. Tällä hetkellä ponttonilaitureissa on tyhjiäkin paikkoja.

Hollantilaisvene lähdössä Surinamiin

Marinan ulkopuolella olevassa kauppalaivasatamassa on sitä vastoin vilkasta toimintaa. Satamassa vierailee mitä erilaisempia aluksia kuten risteilijöitä, konttilaivoja, irtolastialuksia, sotalaivoja, tankkereita, kalastusaluksia, öljynporauslauttojen huoltoaluksia ja tänään saapui satamaan neljän hinaajan vetämänä öljynporauslautta. Sataman ulkopuolella on ankkurissa vielä runsaasti aluksia mm. iso kaasutankkeri.


Las Palmasissa meri on läsnä kaikkialla



Aluksia redillä rantakadun takana

Öljynporauslautta

Aluksia redillä

Tänään torstaina 9. päivänä täyttää Satu 40 vuotta - onnittelut!

27.1. - 2.2.2012 Las Palmas

Kuluneella viikolla teimme Gran Canarialla kaksi maakuntamatkaa. Ensimmäinen suuntautui pohjoisrannikkoa länteen pieneen Arucasin kaupunkiin ja toinen matka saaren keskiosiin kolmioon Telde-Valsequillo-San Mateo. Arucasin huomattavin maamerkki on muuten tavanomaisesta kaupunkikuvasta täysin poikkeava massiivinen uusgoottilainen San Juan Bautistan laavakivikirkko, jonka korkein torni kohoaa 60 metrin korkeuteen. Kirkon rakentaminen alkoi 1909 ja se saatiin valmiiksi monien vaiheiden jälkeen vasta 1977.

Arucasin laavakivikirkko

Arucasin katunäkymä

Toisen maakuntamatkan ajankohdan määräsi mantelipuiden kukinta, joka yleensä sijoittuu tammi-helmikuun vaihteeseen. Mantelipuu on oikeastaan koko vuoden melko raaskun näköinen mutta kukinta-aikana ennen lehtien puhkeamista sen oksat täyttyvät vaaleanpunaisista ja valkoisista pienistä kukista. Kukinnot ovat niin runsaita, että puut näyttävät valtavilta valkoisilta hattaroilta muuten niukkakasvuisten tummien vuorten rinteillä. Saaren pikkukaupungit houkuttelevat viikonloppuisin järjestettävillä markkinoilla paikalle turisteja ja paikallisia asukkaita. Matkanteon tekee helpoksi saaren tiheä ja edullinen linja-autoliikenne. Tieverkosto on yleensä hyväkuntoinen ja vuorten rinteitä kiemurtelevia teitä reunustaa monesti valtavat eukalyptuspuut. Puut ovat istutettu estämään eroosiota niiden tiheän juuriston takia. Vuoristoinen saaren keskiosa kohoaa aina 1800 metrin korkeuteen. Saaren pohjoisosa on paikoin melko vehreä kun taas eteläosa on huomattavasti karumpi.

Veneen huoltotöitä jatkettiin mm. potkurin sinkin vaihdolla. Puskaradion välityksellä saimme tiedon paikallisesta sukeltajasta, joka saapui veneelle sovittuna ajankohtana omat työkalut mukanaan. Uimahousuihin ja neopreenihuppuun sonnustautuneena ja snorkkeli varusteenaan kaveri pulahti laiturilta veteen ja vaihtoi sinkin parissa minuutissa. Lopuksi sukeltaja valokuvasi potkurin ja työ todettiin oikein suoritetuksi. Sinkki oli kulunut matkamme aikana 7 kuukaudessa aivan loppuun kun samanlainen Suomessa kesti 1,5 vuotta. Vesissä ja vesissä on eroa. Sovimme vielä sukeltajan kanssa, että ennen täältä lähtöämme hän puhdistaa koko veneen pohjan.

Koiranpaska. Sitä on jalkakäytävillä, teillä, puistoissa ja sitä on toisinaan kengänpohjassa. Aina veneelle tullessamme nostelemme takajalkojamme jo lähes riitinomaisesti ja tarkastelemme, onko osumia. Toki on sanottava, että vastuulliset koiranomistajat kulkevat muovipussi taskussa valmiina keräämään nakit pussiin ja pistämään ne niille erikseen varattuihin roska-astioihin mutta yksinkertaisesti eri kokoisia ja erinäköisiä koiria on niin kovin paljon, joillakin useampia yksilöitä. Tämä ei toki ole vain Kanarian saarten ongelma vaan samaan ongelmaan olemme törmänneet koko matkamme aikana.

Kuvan puudelit kaupan kynnysmatolla
seuraavat herkeämättä  rouvansa shoppailua