6.6. Ruotsin kansallispäivänä, aamulla tankkauksen jälkeen, suunnaksi otettiin Simrishamn, joka on keskiaikainen pikkukaupunki Skånen kaakkoisnurkalla. Keli oli mitä suotuisin purjehduksellemme, sininen pilvetön taivas, tuuli E 7 m/s ja suuntamme 230 astetta. Purjeiden ja tuuliperäsimen säädön jälkeen emme koskeneet ruoriin ennen iltapäivää. Tyytyväisinä nyökkäilimme toisillemme, että kyllä purjehduskin osaa olla helppoa hommaa. Illalla tuuli oli kuitenkin puhaltanut päiväkiintiönsä täyteen ja hyvä matkavauhtimme hyytyi pikkuhiljaa. Matka-aikaamme venytti lisäksi eteemme ilmestyneet lukuisat kalapyydykset, joita jouduimme kiertelemään. Auringon jo mentyä mailleen nousi idästä tummanpuhuva ukkosrintama. Illan vaihtuessa yöksi kaarsimme Simrishamnin sataman aallonmurtajan suojaan salamanvälähdysten saattelemana. Matkaa kertyi 60 Nm ja aikaa kului 12 tuntia.
Viehättävässä Simrishamnin kaupungissa kaikkialle tunkeutuva kalanhaju kertoo ytimekkäästi kaupungin pääelinkeinoksi, hedelmien viljelyn lisäksi, kalanjalostuksen. Suurehkosta kalasatamasta, marinan vierestä, suuntasi päivittäin merelle lukuisat nykyaikaiset troolarit. Täytyihän meidänkin tutustua suureen ruotsalaiseen herkkuun: silliin. Niinpä aamulla varhain marssi määrätietoisin askelin kaksi kymiläistä kalaruuan ystävää kalasatamaan tekemään ostoksia.
Pintan byssassä oli iltapäivällä tarjolla uudet perunat, savulohi ja –silli, jotka nopeasti hävisivät nälkäisten kymiläisten ahnaisiin kitoihin.
 |
| Kaikki tahtoo kalastaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti