Veneen miehistö: Juha ja Tarja - kotkalaispariskunta 50+

Tarkoituksena on viettää vuorotteluvapaata purjehtien, ilman ennalta laadittuja aikatauluja ja määrättyä päämäärää. Veneemme, vaikka onkin lujaa tekoa ja huolella varusteltu monin eri tavoin, asettaa omat rajansa sille maailmanpiirille, johon matkamme johtaa. Tavoitteenamme on löytää meille uusia paikkoja ja kohdata ihmisiä saman harrastuksen piiristä. Blogimme tarkoituksena on vapaamuotoisesti kertoa lukijoille niistä tapahtumista ja tunnelmista, joita matkalla kohtaamme.

Olkoon meidänkin ohjenuorana Vandaalien kuninkaan miehistölleen antama ohje "...tuulen mukaan kohti sitä rantaa, jota meidän Herramme on päättänyt rangaista...".

lauantai 30. heinäkuuta 2011

25. - 30.7. Brest - La Coruna (Espanja)

Maanantaina täydensimme ruokavarastoja ja täytimme vesitankit, koitti lähdön aika kohti Espanjan luoteisnurkkaa ja siellä La Corunan kaupunkia. Edessä oleva matka on meille ensimmäinen valtameripurjehdusosuus ja säätiedotusten mukaan koko viikko pitäisi olla suotuisaa keliä. Kello 14:30 irrotimme köydet ja suuntasimme keulan kohti avomerta. Sää oli pilvinen ja Brestin lahdelta ulospäästyämme näkyväisyys muuttui huonoksi sumun johdosta. Tuuli oli NW 5 m/s. Seuraavana aamuna tuuli laantui ja nopeutemme putosi alle kahden solmun, jolloin käynnistimme moottorin. Sumu sakeni entisestään ja taivas oli kauttaaltaan pilvinen. Kolmantena päivänä pilviverho rakoili ja aurinko tuli ensimmäisen kerran näkyviin. Veden väri muuttui lyijyn harmaasta syvän koboltin siniseksi. Ilma lämpeni selvästi ja totesimme, että viimein kesä alkaa meille. Tuuli kääntyi koilliseen ja nostimme genaakkerin jouduttamaan matkantekoamme. Neljäntenä päivänä tuuli kiihtyi niin paljon, että päätimme rullata sisään genuan ja laitoimme isoon purjeeseen reivin jolloin matkanteko muuttui mukavammaksi veneen liikkeiden tasoittuessa. Voimakas tuuli jatkui koko loppumatkan aina perjantai-aamuun asti, jolloin käänsimme keulan kohti La Corunan kaupunkia. Kaupungin edustajalla jököttää monumentaalinen roomalaisten rakentama majakka, Herculeen torni, joka on maailman vanhin toimiva majakka.

Herculeen torni
Matkaan kului 92 tuntia ja matkan pituus oli 362 mailia. Olimme saavuttaneet yhden merkittävän etapin matkallamme, olimme ylittäneet Biskajan lahden. Matkan aikana ajoimme yöllä neljän tunnin mittaisia vahtivuoroja ja päivällä otimme lyhyitä torkkuja vuorotellen. Matkamme varrella yöt ovat selvästi pidentyneet, mikä lisää väsymystä yöpurjehdusten aikana. Reitillä muu liikenne oli hyvin vähäistä ja koostui lähinnä kalastusalustuksista. Joka päivä matkantekoamme ilahdutti delfiiniparvet, jotka mielellään pitivät näytöstä veneen ympärillä. Valokuvia niistä ei helposti onnistu nappaamaan, ovat sen verran nopeita liikkeissään. 
Biskajanlahdesta on monta tarinaa ja sillä on monet kasvot
Satamaksi valitsimme Marina Corunan, joka on toinen kaupungin marinoista, jossa oli tilaa runsain mitoin. Otimme yhteyden VHF:llä, kanavalla 9, satamakapteeniin ja ei aikaakaan kun nuorimies polki keltaisella maastopyörällä laituria pitkin meitä vastaan ja osoitti meille vapaan paikan. Satama on vanhan kaupungin edustalla, noin 10 minuutin kävelymatkan päässä ydinkeskustasta upeaa rantabulevardia pitkin. Kyseessä on suurkaupunki, joka on yht'aikaa vanha ja moderni, asukkaita on liki neljännesmiljoona.


Kaupungintalo


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti