18. - 24.11. La Palma

La Palma on Kanarian saarista luoteisin. Asukasluku on yli 80 000. Sen leveys noin 28 km ja pituus on noin 46 km. Korkein kohta saarella kohoaa 2423 metrin korkeuteen merenpinnasta. Vain 20 km päässä saaren rannasta on kartan mukaan veden syvyys 3200 m. La Palma onkin pinta-alaansa nähden maailman jyrkin saari. La Palma on tulivuorisaari, jonka keskiosa on ammoin romahtanut, jolloin on syntynyt 9 km leveä kraateri, josta lähtee valtava repeämärotko aina saaren länsirannikolle asti. Kraaterialueen ympärille on perustettu suuri kansallispuisto, nimeltään Caldera de Taburiente. Saaren pohjoisosan peittävät laajat mänty- ja laakeripuumetsät. Lähempänä merenpintaa jyrkkiin rinteisiin on pengerretty viljelysmaita, joissa kasvaa pääosin banaania ja viiniköynnöksiä. Saaren eteläosan maisemia hallitsevat karut laavakentät.

Länteen avautuva rotko

Saaren mutkikkailla serpentiiniteillä on hyvä linja-autoverkko. Liikkuminen on edullista koska matkan pituudesta huolimatta lipun hinta on vain kaksi euroa. Pohjoisen kierroksen aikana tiet muuttuivat välillä niin kapeiksi, että normaali linja-auto vaihdettiin kesken matkan pikkubussiin. Tie mutkittelee halki kylämaisemien, nousten toisinaan pilvirajaan ja tuuheisiin mäntymetsiin. Vanhojen mäntyjen oksilla riippui keltaisia naavapartoja, jotka ovat hyvä mittari ilmaston puhtaudesta. Koko saaren pohjoisosa on aitoa palmalaista maaseutua. 


Saaren pohjoisrannikkoa



Vihreät alueet banaaniviljelmiä, Tazacorten satama

Observatorio del Roque de los Muchachos sijaitsee Caldera de Taburiente -kansallispuiston pohjoispuolella ja sen korkeimmalla kohdalla. Se on pohjoisen pallonpuoliskon merkittävin observatorio-alue. Alueella on kymmenkunta tutkimusasemaa. Neljänneksi suurin teleskooppi, jonka peili on halkaisijaltaan 2,6 metriä on nimeltään NOT ja se on yhteispohjoismainen hanke, jossa myös Suomen Akatemia on osallisena. La Palma tarjoaa erinomaiset olosuhteet observatoriolle puhtaan ilmaston ja vähäisen valosaasteen johdosta. Ilman lämpötila huipulla oli +5 astetta.

 

NOT observatorio pilvien yläpuolella

Peiliteleskooppeja

Kansallispuiston etelärinteen maisemia pilvirajan tuntumassa.



..."Aavemaisen kiillon luovat korpin silmät pahansuovat"... E.A.Poe


 

10. - 17.11. La Gomera - La Palma

Gomeralla teimme vielä retken Playa Santiagoon, joka on pieni kylä aivan saaren eteläkärjessä. Alueelle on rakennettu jonkin verran lomabungaloveja ja luimme Gomeran uutissivuilta, että mm. Angela Merkel on viettänyt pari lomaansa täällä. Tällä kerralla teimme matkan Fred Olsenin varustamon jo parhaat päivänsä nähneellä katamaraanilla, joka liikennöi Gomeran pienten satamien välillä. Pilottikirjan ja kartan mukaan Playa Santiago on merkitty ankkurointipaikaksi. Kylän edusta tarjoaa kuitenkin suojan vain pohjoistuulilta. Näimme paikalla kaksi venettä ankkurissa, jotka rullasivat melkoisesti svellin takia.

Gomeran pohjoisosa

Aluksella taitaa olla maileja enemmän takana kuin edessä,
Gomeran satama

Fred Olsenin varustamon kalustoa Gomeralla

12.11 aamulla kello kuusi irrotimme kiinnitysköydet Gomeralta ja suuntasimme La Palmalle saaren pääkaupunkiin, joka on Santa Cruz de La Palma. Täysikuu valaisi maisemaa kun käänsimme ulos aallonmurtajan suojasta. Hyvän huomenen toivotuksen saimme lähtiessämme Suomen Purjelaivasäätiön s/y Wahinen miehistöltä, joka oli edellisenä päivänä saapunut La Palmalta Gomeralle. Meriaamiaisen nautimme tällä kertaa aamun hämyssä Gomeran jylhiä rantamaisemia ihastellen. Meri oli tyyni ja teimme matkaa moottorilla ajaen ja isopurje vakauttamassa kulkuamme. Aamulla 9 aikaan tuli kulkusuuntaamme vastaan matkustajalaiva, jota aluksi luulimme saarten välillä liikennöiväksi Armas-varustamon alukseksi. Pian kuitenkin huomasimme, että kohtasimme toisen kotkalaisen aluksen, Kristina Cruises -varustamon Kristina Katariinan, joka oli matkalla La Palmalta ilmeisesti Gomeralle.

Kristina Katariina

Matkan puolivälissä ilmestyi veneemme ympärille suurin näkemämme delfiiniparvi. Lukumäärää on vaikea arvioita mutta niitä oli kymmenittäin. Niiden suurinta huvia näyttää olevan veneen keulan edellä sukeltelu koska toisinaan niitä oli viisikin yksilöä aivan keulan vaiheilla. Kun matkaa oli kolmannes jäljellä alkoi tuuli nousta pohjoiskoillisesta. Vanha kolmimetrinen maininki tuli suoraan vastaan ja sen periodi oli ennusteen mukaan 10 sekuntia, joka yhdessä tuulen nostattaman aallokon kanssa oli liikaa nousukulmalle pelkillä purjeilla joten jouduimme kayttämään moottoria apuna koko loppumatkan. Pimeyden laskeuduttua, joka täällä tulee kello 19, kiinnityimme pääkaupungin satamaan, jonka nimi on Marina La Palma. Marina on valmistunut vuosi takaperin ja kaikki on puhdasta ja siistiä. Matka-ajaksi kertyi 13 tuntia ja pituudeksi 54 mailia.

"Vastaanottokomitea" La Palmalla

4. - 9.11. San Sebastian de La Gomera

Teneriffan kyljessä sijaitseva La Gomeran saari on pieni ympyränmuotoinen saari ja se on halkaisijaltaan noin 20 km. Maisemaa hallitsevat jyrkät kalliorannat ja uimarantoja on hyvin vähän. Keskiosassa sijaitseva vehreä Garajonayn kansallispuisto houkuttelee vaellusmatkailijoita paikalle. Saaren asukasluku on noin 16 000 ja sen pääkaupungissa San Sebastianissa asustelee hieman yli 6000 asukasta. San Sebastian satamaan on vilkas yhteysalusliikenne Teneriffalta. Aallonmurtajan tyvessä oleva huvivenesatama on suojainen ja sieltä avautuu viehättävä näkymä kaupunkiin ja ja sitä ympäröiville vuorille.



San Sebastian

Gomeraan on helppo tutustua saarta kiertävillä paikallisilla linja-autoilla. Niinpä eräänä aamuna hipsuttelimme linja-autoasemalle ja nousimme pikkubussiin numero 1, jonka määränpää on pikkukaupunki Valle Gran Rey saaren länsiosassa. Kaupungissa on pieni satama, johon ajaa päivittäin pika-alus saaren pääkaupungista. Huvivenesatamaksi kyseisestä paikasta ei ole kovan mainingin takia.

Pengerviljelmiä saaren keskiosassa

Valle Gran Reyn laakso

Valle Gran Reyn suojaton satama

Kalastajien jollat

Perimätiedon mukaan Valle Gran Reyn kaupungissa asustaa hippiyhdyskunta ja muutamia jo harmaantuneita kukkaislapsia näimme kulkevan kadulla. Edelleen kuulimme, että aikoinaan hipit kokoontuivat auringon laskiessa rannalle tanssimaan alastomina. Laittaiduimme paluumatkalle hyvissä ajoin ennen iltahämärän laskeutumista.

Suomenkielisiä uutisia kuuntelemme silloin tällöin internet-yhteyksistä riippuen. Eräänä päivänä pisti korvaan pikku uutinen, jossa Iranin hengellinen, myös melkoista maallista valtaa käyttävä, johtaja Ali Khamenei suositteli, että talousrikoksiin syyllistyneiltä pankinjohtajilta pitäisi katkoa kädet. Niin tai näin, Euroopassa vallitsevan talouskriisin vaikutukset näkyvät voimakkaana kiinteistökuplana Espanjassa ja jopa Kanarian saarilla. Yksin Gomarallakin olemme nähneet tavattoman paljon kesken jääneitä liike-, loma- ja asuinrakennuksia. Jotkut uudisrakennuksista näyttävät olevan melkeinpä viimeistelyä vaille valmiita mutta pölyiset ikkunat ja pois korjatut työkoneet kertovat, että rakentaminen on loppunut yllättäen. Kadulla kävellessä kovin monessa ikkunassa on "kiinteistö myytävänä" -kyltti.

Keskenjääneen lomakiinteistön kattamattomat
 ikkuna-aukot tuijottavat mykkinä äärettömyyteen

25.10. - 3.11. Santa Cruz de Tenerife - Las Galletas - San Sebastian de la Gomera

31.10. maanantaina olimme olleet Santa Cruzissa tasan kolme viikkoa. Aika oli kulunut tavattoman nopeasti mutta matkamme läntisille saarille väikkyi mielessämme. Niinpä aamulla kävimme marinan receptionissa maksamassa laskun ja irrotimme kiinnitysköydet. Lähtötilanne oli sikäli mielenkiintoinen koska satamasta lähti miltei samanaikaisesti kolme suomalaista venettä. Reittisuunnitelman mukaan purjehtisimme Teneriffan itäpuolitse saaren eteläosassa olevaan Las Galletasiin. Matkaksi mittasimme noin 40 mailia. Aallonmurtajan ulkopuolella nostimme ison purjeen ja rullasimme genuan auki. Koko päivän puhalsi raikas myötäinen NE 10-15 m/s. Aika-ajoin tuuli puhalsi jopa niin raikkaasti, että pienensimme genuan puoleen mittaansa. Saaren eteläkärjen kohdalla käänsimme kurssiamme enemmän länteen, jolloin saatoimme lasketella virsikirjalla loppumatkan. Kello 18 kiinnityimme Las Galletasin marinaan, jonka virallinen nimi on Marina del Sur.

Santa Cruz on Karibialle matkaavien superjahtien
täydennyspaikka. Kuvan 2-mastoisen jahdin omistaja
  on selvästi panostanut kaiken muun ohella myös viestintään.

Las Galletaksen ilmapiiriin vaikuttaa selkeästi suurten turistikeskusten, Los Cristianoksen ja Playa de las Americasin, läheisyys. Katuvilinässä erottuu espanjan kieltä paremmin sanat "lovely" ja "wunderschön". Teneriffan eteläosassa suojaisten ankkurointipaikkojen puuttesta johtuen Marina del Sur tarjoaa erinomaisen yöpymispaikan purjehtijalle. Yöpymismaksu oli meiltä 19,75 euroa.

Las Galletaksen Marina del Sur

Tiistaina 1. marraskuuta, joka on Espanjanssa pyhäinmiestenpäivä, starttasimme moottorin ja matka kohti Gomeraa alkoi. Hesarista lokakuussa lukemamme uutisen mukaan Teneriffalla on nähty pallopäävalaita. Ensiksi tuli mieleen, onko turistisesonki peräpohjolasta jo alkanut ? Mutta toden totta, asiaan perehdyttyämme selvisi, että Teneriffan ja Gomeran välisellä merialueella asustaa ilmeisen kiinteä yhdyskunta pallopäävalaita. Täysikasvuinen pallopääuros painaa jopa 3 tonnia ja saavuttaa 6 metrin pituuden. Kalastajat vainosivat valaita koska ne käyttävät ravinnokseen kalmareita, joita myös kalastajat pyytävät. Ko merialue on synnyttänyt uuden elinkeinon kun turisteja kuljetetaan päivittäin runsain joukoin valasretkille.



Helsikinkiläis-Haminalainen S/y Maria matkalla Gomeralle

 

Valaita oli paikkapaikoin meressä niin paljon, että
jouduimme pitämään valasvahtia keulapakalla.
Kuva S/y Maria.



Pallopäävalas

Matkapäivälle luvattu NE-sivutuuli ei saapunut lähtiessämme vaan tuuli puhalsi lounaasta 2-4 m/s, minkä johdosta jouduimme ajamaan moottorilla lähes koko matkan. Viisi mailia ennen Gomeraa NE-tuuli kuitenkin virisi ja saatoimme purjehtia loppumatkan.  Matkaa Las Galletaksesta Gomeraan kertyi 26 mailia. Gomerassa kiinnityimme pääkaupunki San Sebastianin marinaan, nimeltään Marina La Gomera.

Marina La Gomera.  Kuva S/y Maria