21. - 24.5.2012 Brunsbüttel - Holtenau - Strande

Sen pituus on 53 mailia, leveys 103-162 m, syvyys 11m, maksiminopeus 8 solmua, siltojen (yht. 8) alituskorkeus on 40 metriä, huvialukset saavat kulkea vain valoisana aikana ja purjeveneidenkin on ajettava moottorilla. Kyseessä on tietenkin Nord-Ostsee Kanal eli Kielin kanava. Tiistaina 22.5 klo 06:30 tapahtui lähtö Brunsbüttelistä Kielin kanavalle. Samana iltana klo 19 olimme perillä Holtenaussa. Kanavamaksu, 12 euroa, maksettiin kanavamestarin toimistoon Holtenaun sulussa, the Old lock.

Holtenau

Rautatiesillan alla oleva vaijerihissi kuljettaa
ihmisiä ja autoja Kielin kanavan yli 

Kanavan varret valkoisenaan angervoista

Ennen Kielin kanavaa tutustuimme edellisenä päivänä Brunsbütteliin vähän tarkemmin. Aamupäivällä huvivenesatamaan pyörälenkille tuli Riitta, joka on asunut Saksassa 40 vuotta ja kutsui meidät kotiinsa kahville ja halusi esitellä meille kotikaupunkiaan. Riitan aviomies Walter oli viilannut kolme polkupyörää esittelykuntoon ja niinpä mainion kahvihetken jälkeen suuntasimme oppaamme Riitan kanssa Brunsbüttelin maisemiin. Kolmen tunnin kiertoajelun jälkeen siemailimme vielä hilpeät saksalaiset oluet ystäviemme puutarhassa. Kiertoajelun kruunasi ensimmäinen todella lämmin kesäpäivä pitkään aikaan. Kiitokset Riitalle ja Walterille.

Olkikattoinen omakotitalo Brunsbüttelissä

Lampaiden lyhyeksi kaluama ruoho tiivistää
maaperää. Kuva Elben suojavalleilta

Kielin lahden marinoissa on runsaasta venekannasta huolimatta ihmeen nuukasti polttoaineasemia. Holtenaun Havenmeisterin mukaan lähin polttoaineasema on Strande Jacht Haven, joka sijaitsee Kielin lahden länsirannalla. Sinne suuntasimme seuraavan päivän aamuna. Tankkauksen jälkeen kiinnityimme marinan laituriin, jossa perä kiinnitetään paksuihin puutolppiin ja keula kiinteään laituriin. Veneestä pestiin pois Atlantin suolat ja moottori huollettiin. Marinan palvelut ovat kaikin puolin kunnossa ja jopa erinomainen wifi-yhteys veneeseen sisältyy hintaan pitkästä aikaa, satamamaksu 13 euroa. Kielin regatta-viikot alkavat reilun viikon päästä, joka selvästi näkyy viereisen Olympia sataman valmisteluista. Kyseistä tapahtumaa mainostetaan maailman suurimpana purjehdustapahtumana ja Pohjois-Euroopan suurimpana kesätapahtumana.

Olympia Haven Kiel

13. - 20.5.2012 Blankenberge - Den Helder (Hollanti) - Harlingen - Oostmahorn - Delfzijl - Brunsbüttel (Saksa)

Matkaa on pyritty jatkamaan jos sää on vain suinkin sallinut. Äitienpäivän aamuna matka jatkui Belgian Blankenbergistä kohti Hollannin Den Helderiä. Alkumatkan ajoimme koneella pitkin tyyntä Pohjanmerta kunnes illalla alkoi tuulla lounaasta ja navakkaa tuulta jatkui aina Den Helderiin asti. Ehdimme juuri sopivasti sunnuntai-iltana valoisaan aikaan ylittämään Rotterdamin laivaväylän. 14.5. maanantaina kiinnityimme 124 mailin jälkeen sateessa Den Helderissä menomatkalta tuttuun marinaan, joka sijaitsee laivastotukikohdan pohjoisnurkassa.

Poiju vuorovesivirrassa

Den Helder on Pohjanmeren öljykenttien
 huoltoalusten yhteyssatama

Koska säätiedotukset lupasivat seuraaville päiville vastatuulia päätimmekin suunnata Hollannin kanaville. Kävimme läheisessä venetarvikeliikkeessä, josta hankimme tarvittavat kanavakartat. Reittimme kulki Den Helderistä Waddenseetä Harlingeniin, josta varsinainen kanavamatka alkoi. Reitti kulki Leuwarden - Dokkum - Oostmahorn, Pohjanmeren rannalla - Groningen - Delfziljl. Vaikka matkalla oli puolenkymmentä sulkua ja liki 30 avattavaa siltaa, kaikki sujui tavattoman jouhevasti. Osaa silloista pyysimme avaamaan VHF:llä mutta useimmiten sillat avattiin ennakkoon niitä lähestyttäessä. Ainoastaan Leuwardenin kaupungin kohdalla silloilla kerättiin muutaman euron siltamaksu. Maksun kerääminen sujui yksinkertaisella tekniikalla. Siltavahti ojensi koppinsa ikkunasta ongenvavan, jossa narunpäässä roikkui pieni puukenkä, johon maksu sujautettiin. Sillan avausmaksu oli maalattu kopin seinään, josta sen saattoi lukea siltaa lähestyttäessä. Sama siltavahti saattoi hoitaa useampaa siltaa kerrallaan. Kun edellinen silta oli takanamme suljettu, hyppäsi siltavahti polkupyörän selkään ja polki viivana seuraavalle sillalle hoitamaan samat rutiinit. Viehättävien kaupunkimaisemien lisäksi kanavanvarret ovat suureksi osaksi peltomaisemia, joilla laidunsi hevosia, lehmiä ja lampaita. Kanavamatkan pituudeksi kertyi 82 mailia kolmen päivän aikana. Kanavan päässä Pohjanmeren rannalla Delfziljlissä yövyimme Neptunus-marinassa, jossa oli hyvät palvelut. Satamakapteenin konttori ja huoltoasema sijaitsevat sataman suulla. Kanavamatka tarjosi mukavaa vaihtelua aavaan merimaisemaan.

Kalastajien makasiineja Groningenissa

Asuntolaiva Hollannin kanavilla

Hollantilainen olkikattoinen maalaistalo
kanavan varrella, navetta asunnon jatkeena

Tämänkaltaisia aluksia on Hollannissa lukemattomia

Kaupunkikanavaa

19.5. lauantaina irrotimme jälleen köydet Delfziljlissä ja käänsimme keulan kohti Pohjanmerta. Reittimme kulki Borkumin saaren ohi luoteeseen, jonka jälkeen käännyimme itään kohti Elben suulla olevaa Cuxhavenia. 10 mailia ennen Cuxhavenia virta kääntyi myötäiseksi, joten päätimme jatkaa matkaamme Kielin kanavan länsipäässä olevaan Brunsbütteliin. Reittimme kulki Saksan rannikon läheisyydessä Friisien saarten pohjoispuolella. Tällä osuudella lähempänä Elben suuta oli ankkurissa yöllä kymmeniä laivoja, jolloin karttaplotterin ais-maalien määrä muistutti lähinnä mehiläispesää. Pohjanmerellä laivaliikenne oli erittäin vilkasta.

Delfzilj, satamassa lampaat huolehtivat
rantavallin ruohonleikkuusta



Luotsivene Elbellä

20.5. sunnuntaina klo 14 takanamme kolahti Brunsbüttelin sulkuluukut kiinni ja olimme Kielin kanavassa. Taakse jäivät Pohjanmeri, Englannin kanaali voimakkaine vuorovesineen ja Atlantti. Tänään olemme olleet matkallamme tasan vuoden.

Kanavan sulkuportit

4.- 12.5.2012 L’Aber Wrac’h - Dunkerque - Blankenberge (Belgia)

L’Aber Wrac’hissa odotellessamme sopivaa säätä, saapui satamaan oululainen Seairis-vene, jonka olimme viimeksi tavanneet Las Palmasissa. Istuimme illan Raimon ja Iiriksen kanssa vaihdellen kuulumisia. Säät ovat olleet epävakaisia, satanut on joka päivä ja lämpötila on noussut vain hieman yli 10 asteen päivittäin. L’Aber Wrac’hin marina Bretagnessa on kaikin puolin hyvä, varsinainen kylän keskus sijaitsee reilun parin kilometrin päässä sisämaassa, josta löytyy monipuolinen ruokakauppa. Kumpuileva kylämaisema viljapeltoineen on idyllinen, omakotitalot ja niiden pihapiirit ovat hyvin hoidettuja, jokisuistossa alavedellä paljastuvat laajat osteriviljelmät. Sireenit, omenapuut ja alppiruusut kukkivat parhaillaan.

Osteriviljelmiä

Laituripylvään pää on kahdentoista tunnin
välein silmänkorkeudella

Kallioita sisääntuloväylän varrella

Lähtö L’Aber Wrac’hista sunnuntai-iltana 6.5 klo 20,heikkoa ja osin myötäistä tuulta oli luvattu aina torstaihin asti. Tarkoituksemme oli purjehtia niin pitkälle Englannin kanaalia kun sää sallisi. Eteneminen oli vaihtelevaa, välillä purjein, välillä moottorilla. Toisena vuorokautena tuuli tyyntyi kokonaan ja ajoimme moottorilla loput puolitoista vuorokautta. Koska oli springin aika (vuoroveden vaihtelu korkeimmillaan), olivat vuorovesivirrat todella voimakkaita. Aldernayn saaren pohjoispuolella keskiyöllä oli vastavirta niin voimakas, että vaikka moottori kävi 1700 kierrosta minuutissa, eteneminen pysähtyi kokonaan ja menimme noin kolmen tunnin aikana mailin taaksepäin. Meno kyllä näytti hyvältä, kokka kohisi ja taakse jäi vanavesi, purjeetkin olivat ylhäällä koska kävi pieni tuulen väre mutta gps kertoi lahjomattomasti karun totuuden. Viimein vastavirta alkoi heiketä ja matka jatkui eteenpäin. 

Englannin kanaalissa vilkas laivaliikenne

Tiistaina päivällä lensi yllämme ranskalainen rannikkovartioston helikopteri ja seuraavana päivänä lähestyi perän ranskalainen vartioalus mutta kääntyi pian pois. Kun lähestyimme Boulogne Sur Meriä, tuli meitä kohden ranskalainen vartioalus kokka kohisten. Meihin otettiin yhteys VHF-puhelimella ja tiedusteltiin miehistön lukumäärää ja aluksen reittiä ja saman tien kohteliaasti kysyttiin, voiko partio tulla tarkastamaan veneemme. Vartioaluksesta laskettiin kumivene ja kolme tullimiestä nousi veneeseemme. Passit ja aluksen asiakirjat tarkastettiin, jonka jälkeen vapaata seurustelua kesti noin tunnin ajan teemoina Ranskan presidentin vaalit ja Euroopan talouskriisi. Kajuuttaan asti kukaan ei vaivautunut.

Tämän etappimme pituuden päätti puolestamme Navtexin näyttöön ilmestynyt säävaroitus, jonka mukaan nopeasti kehittyvä matalapaine toisi mukanaan voimakkaan tuulen SW F9. Lähin satama oli Dunkerque ja 10.5 puolen yön jälkeen kiinnityimme, jo ensimmäisten puhurien vinkuessa vanteissa, Port du Grand marinan sormiponttonin kainaloon ja sammutimme lyhdyt. Matkaa kertyi 333 mailia.

Dunkerque . onkimiehiä kanavalla

Dunkerque - uusia kerrostaloja satamassa

Dunkerquen silhuettia ei voi sanoa mereltä katsottuna houkuttelevaksi. Lännestä lähestyttäessä jatkuu monen kilometrin mittainen teollisuusalue, joka näyttää valtavalta öljyjalostamolta. Lukuisista piipuista puskee taivaalle sankkaa pahanhajuista savua ja kaasulieskoja, jotka valaisevat yötaivaan. Täälläkin marina oli hyvä, meiltä satamamaksu oli 22 euroa/vrk sisältäen kaikki palvelut.

Vastaantulija Blankenbergin etapilla

Perjantaina 11.5. matka jatkui seuraavaan satamaan, 36 mailin päähän, Belgian puolelle Blankenbergiin ja siellä VVW-marinaan. Koko matkan puhalsi navakka myötätuuli ja laskettelimme pelkällä genualla perille. Lauantaina aamulla tankkasimme veneen , jonka jälkeen kävelimme rautatieasemalle ja ostimme liput Bryggeen. Kaupungin keskiaikaiset rakennukset ovat todella upeita ja lukuisten kaupunkia halkovien kanavien johdosta kutsutaankin sitä pohjolan Venetsiaksi. Tätä kaupunkia me peukutamme.

26.4. - 3.5.2012 La Coruna - Camaret sur Mer (Ranska) - L’Aber Wrac’h

Biskajan lahti on ylitetty. 371 mailia ja 3 vrk 15 tuntia. Yli viikon olimme odottaneet sopivaa keliä ja 27.4. perjantaina puoliltapäivin lähdimme La Corunasta ja otimme suunnaksi Brestin edustalla olevan Camaret sur Merin pikkukaupungin. Lähtöpäivän aamuna säätiedotukset lupasivat kohtalaista luoteenpuoleista tuulta, joka tulisi kääntymään myöhemmin länteen. Ensimmäisen matkavuorokauden jälkeen Navtex-säätiedotus antoi kuitenkin kelivaroituksen syvenevästä matalapaineesta, joka oli lähempänä Ranskan rannikkoa. Kelivaroituksen mukaan tuulen nopeus olisi beaufortin asteikolla F8 (17-21 m/s) ja suunta NW. Sunnuntai-aamuna aikaisin alkoikin tuuli nousta nopeasti ja kovat sadekuurot heikensivät näkyvyyttä. Ilman lämpötila oli koko päivän vain +5 astetta. Aallot kasvoivat nopeasti vaahtopäiksi ja tekivät matkanteon epämiellyttäväksi. Purjeina oli reivattu fokka ja pohjaan reivattu isopurje. Tuuli alkoi heikentyä maanantaina aamuyöstä, kääntyi länteen ja loppumatkan saatoimme purjehtia täysin purjein. Tiistai-aamuna kello 3 saavuimme Camaret sur Merin marinaan. Tämä etappimme oli sillä tavoin poikkeuksellinen, että Pintan kaasuhella sai kokonaisen kahden päivän mittaisen lepoajan.

Keskellä Biskajan lahtea
pyrähti yöllä kaksi pääskystä
lepotauolle veneen suojaan

Ajan Camaret sur Merissä käytimme miehistön lepoon ja tankkaukseen sekä vene tarkastettiin jokaista sopukkaa myöten eikä ongelmia löytynyt. Toukokuun alku näyttää kovin hiljaiselta Camaret sur Merissä, osa rantakadun ravintoloista on edelleen talviunilla ja satamassa ei juurikaan ollut vierasveneitä. Hienot hiekkarannat ja rannan pikku hotellit kertovat, että kesäaikaan elämä on täällä varmasti vilkasta.

Camaret sur Mer

Olemme jälleen tulleet alueelle, jossa meidän on seurattava vuorovesi- ja virtaustaulukoita. Niinpä seuraava lähtö ajoittui seuraavalle aamulle kello 9, jolloin saimme jopa kahden solmun myötävirran läpi Normandian niemen ympäri kulkevan Canal du Fourin salmen. Salmen jälkeen rannikko kääntyy koilliseen ja alkaa Englannin kanaali. Satamaksi valitsimme suojaisan lahden, jonka pohjukassa on marina ja pikku kylä nimeltään L’Aber Wrac’h. Matkaa kertyi 43 mailia. Loppumatkaksi saimme ärhäkän vastatuulen ja -virran. Moottoria apuna käyttäen puskimme viimeiset 10 mailia samassa ajassa kun alkumatkan myötävirran 33 mailia.

Hyllyllä olevat kalastajaveneet
lähtevät ylävedellä merelle

Tyypillinen omakotitalo L'Aber Wrac'hissa

 
L’Aber Wrac’hissa ensimmäisen kerran huomaa veneilysesongin lähestyvän. Matkaveneitä saapuu ja lähtee marinasta joitakin ja matkalla tänne tuli merellä muutama vene vastaan suuntana etelä.