20. - 25.4.2012 La Coruna

Sääkarttojen tutkiminen on jatkunut päivittäin ja edelleen odotamme sopivaa hetkeä ylittää Biskajan lahti. Tarvitsemme 3-4 päivän pituisen ajanjakson matkaamme varten mutta matalapaineet kovine tuulineen ovat päättäneet kulkea päivän tai kahden välein reitillämme. Sääennusteiden mukaan tuulen nopeus on useana päivänä ylittänyt myrskyrajan, 21 m/s ja aallon korkeus on ollut parhaimmillaan 8 metriä. Marinaan on kertynyt jo muutama venekunta, jotka odottavat meidän tavoin sopivaa keliä. Lisäksemme on La Corunassa peräti kaksi muuta suomalaisvenettä, Adelante, joka on palaamassa Karibialta Turkuun ja Tokio II, Välimereltä Helsinkiin.

Meripelastuskeskuksen futuristinen rakennus
 marinan vieressä

Rannikkoa La Corunasta länteen

La Corunasta itään

Olemme nyt olleet täällä reilun viikon ja päivälämpötila on ollut maksimissaan 15 ja öisin 10 astetta ja vettä on satanut päivittäin, toisinaan kovinakin kuuroina.

La Corunan puolustamiseksi aikoinaan
rakennettu linnoitus sataman vieressä

La Corunan vanha kaupunki

Olemme olleet matkamme aikana lähes 8 kuukautta Espanjassa ja La Coruna on todennäköisesti viimeinen satamamme Espanjassa. Päällimmäiseksi mielikuvaksi espanjalaisista on meille jäänyt ihmisten ystävällisyys ja avuliaisuus. Yhteisen kielen puuttuminen ei ole haitannut kommunikointia, tarpeen vaatiessa on avuksi otettu kynää ja paperia, käsillä puhumista unohtamatta. Espanjalaisille elämä on suurta draamaa ja esim. tervehtimisen muotoseikat ovat tärkeä osa ihmisten välistä kanssakäymistä. Naiset saavat poskisuudelmat ja miehet kättelevät miehiä.

Ruokakassin hinta laski Suomesta lähdön jälkeen kokoajan. Espanjassa ja erityisesti Kanarialla se on ollut matkamme halvin, ehkä noin puolet Suomen hinnoista. Suomalaisia ruokatarvikkeita ei täällä kaupoissa juurikaan näe, suurimmissa marketeissa on ollut Vaasan hapankorppuja ja näkkileipää sekä Pandan lakritsaa. Kaupoissa tarjolla olevat tuotteet ovat hyvin makeita, esim. leivonnaiset, jäätelöt ja jugurtit ovat mielestämme selvästi vastaavia suomalaisia tuotteita makeampia. 

Marketin leivonnaishylly

Marketin lihatiski

11. - 19.4.2012 Vigo - La Coruna

Merkittävä muutos Atlantin saarilta Euroopan mantereelle saavuttaessa on ollut selkeä vuodenajan, kevään, puhkeaminen kukoistukseen. Puihin on puhjennut hennon vihreät lehdet ja monien puiden kukinta, esim. hevoskastanjan, on parhaimmillaan. Lukuisat erilaiset pensaat ovat aloittaneet kukinnan ja nurmet viheriöivät kevätauringon lämmössä. Matkamme on kulkenut rannikon läheisyydessä ja yöpurjehdusten aikana on toisinaan maatuuli tuonut kevään tuoksun veneellemme asti. Vigossa kaupungin rantaa kiemurteleva puistokatu on ollut suosikkimme aamulenkin kohteena. 

Vigon upouusi kiinnityslaituri, jokaiselle veneelle
oma sähkö- ja vesiliintänä sormiponttoonissa

Pitkään jatkuneen pohjoistuulen luvattiin viimein kääntyvän koilliseen, joka tekee meille mahdolliseksi matkan jatkumisen seuraavaan kohteeseen La Corunaan. 15.4. sunnuntaina illalla ajoimme ulos marinasta ja purjehdimme hyvässä sivutuulessa ulos Vigon lahdelta. Koillistuuli puhalsikin seuraavan yön 8-10 m/s voimalla mutta matkanteon teki todella vaivalloiseksi pitkään jatkuneen pohjoistuulen jälkeensä jättämä vasta-aallokko. Aallot oli toisinaan niin teräviä, että ne pysäyttivät menomme lähes kokonaan ja nopeutemme putosi alle kahden solmun. Tähän ei ollut kuin yksi lääke, käynnistää moottori ja sen avulla puskea eteenpäin. Seuraavana päivänä vasta-aallokko tyyntyi ja matka jatkui purjein kohti La Corunaa, jonne saavuimme 33 tunnin matkanteon jälkeen. 


Yövuoro

Seuraavana aamuna kirjauduimme sisään Marina Corunaan, jossa vierailimme jo edellisenä kesänä. Silloin Corunan kaupunki kuhisi matkailijoita mutta tähän aikaan vuodesta täällä on erittäin hiljaista. Satamassa oli niin väljää, että henkilökunta kehotti meitä itse valitsemaan mieleisen paikan marinasta. Seuraava legi on Biskajan lahden ylitys, 340 mailia ja olemme täydentäneet veneen ruokavarastot etappiamme varten. Sää on ollut hyvin epävakaista ja eilen keskiviikkona satoi taukoamatta. Olemme tarkasti seuranneet sääkarttoja ja yritämme löytää sopivan sääikkunan ylitystämme varten.

Kaikki eivät halua lasitettua parveketta?

4. - 11.4.2012 Cascais - Leixos, Portugali - Vigo, Espanja

Suotuisimpia tuulia odotellessa teimme päiväretken Lissaboniin. Päätimme katsastaa vuoden 1998 EXPO-maailmannäyttelyalueen, joka sijaitsee Lissabonin itälaidalla uudessa kaupunginosassa. Maanantaina aamulla kävelimme Cascaisin rautatieasemalle ja ostimme meno-paluuliput kohteeseen. Ystävälliseltä virkailijalta saimme ohjeet kuinka matka sujuisi nopeammin jos junamatkan jälkeen taittaisimme loppumatkan kahdella eri metrolinjalla. Niinpä 55 minuuttia myöhemmin seisoimme EXPO-park -alueen rautatieasemalla. Alueen rakennuskanta edustaa modernia kaupunkiarkkitehtuuria, joka on täydellinen vastakohta Lissabonin keskustan rakennuksille. Alueella järjestetään runsaasti erilaisia näyttelyjä ja tapahtumia. Vierailimme meriakvaariossa, jonka kerrotaan olevan Euroopan toiseksi suurin.

EXPO-park rautatieasema

Vasco da Cama -tower
ja taustalla17 km pitkä
Vasco da Cama -silta

Vesiputoustaideteos

Akvaarion asukas

Lähtöaamuna seitsemän aikaan, pitkäperjantaina, piti hieraista silmiä kun katsoi lämpömittaria mutta toden totta oli silmiä uskottava, lukema oli +8 astetta. Aallonmurtajan jälkeen otimme suunnan rannikkoa pitkin kohti pohjoista. Tavoitteemme oli jatkaa matkaa aina Leixosiin asti, jonne matkaa kertyisi noin 180 mailia. Länsituuli kuljetti meitä 50 mailia Berlengan saaren itäpuolelle, jonka jälkeen tuuli tyyntyi totaalisesti. Loppumatkaa tahditti Westerbeke. Vaikka isopurje oli skuutattu tiukasti keskelle teki maininki toisin paikoin matkanteon todella epämiellyttäväksi. Lähellä Leixosin satamaa, jonne saavuimme sunnuntaina yöllä kello 4, oli yllättävän vilkas laivaliikenne sisään ja ulos satamasta. Tähän aikaan yöstä piti meidän kiinnittyä marinan odotuslaituriin odottamaan aamun valkenemista. Sunnuntaipäivän vietimme miehistön akkuja ladaten ja jatkoimme seuraavana aamuna matkaa eteenpäin. Matkan päänä oli Vigo Espanjassa, jonne matkaa oli 70 mailia. Sääennuste lupasi ulommaksi merelle luoteistuulta, joten teimme matkaa aivan rannikon tuntumassa, jossa tuuli oli hyvin heikkoa. Vigossa päätimme mennä kaupungin keskustassa olevaan marinaan, nimeltään Puerto Deportivo Vigo. Saavuimme marinaan aamuyöstä ja pitkästä aikaa kunnon vesisateessa, ilman lämpötila oli +10 ja merivesi +13 astetta. Tuuli kääntyi muutama maili ennen Vigoa lounaaseen ja oli hyvin puuskaista. Löysimme aallonmurtajan sisältä lyhyen ponttoonilaiturin pätkän, johon jäimme odottamaan aamua. Aamulla kutsuimme marinaa VHF-puhelimella, jonka jälkeen marinero ajoi kumiveneellä veneemme viereen ja ohjasi meidät marinan upouuteen laajennusosaan. Olemme ilmeisesti ainoa vierasvene koko marinassa.

Suurimpia delfiinejä,
joita olemme nähneet,
pituus noin 3 metriä

Kemikaalitehdas Leixosen marinan vieressä
vuonna 2009 oli marina suljettu
tehtaalla sattuneen räjähdyksen johdosta

Merilounas

Real Club Nautico Vigossa
kuka vielä väittää, ettei
puutarhureilla ole mielikuvitusta?

Vigoa lähestyessämme erilaisten kalastusalusten, isojen ja pienten, liikenne vilkastui huomattavasti vaikka olikin yö. Koko Portugalin ja Espanjan rannikolla on kalapyydysten, etupäässä verkkojen, määrä valtava. Pyydykset on merkitty lipuin mutta usein merkkinä on pelkkä pieni kanisteri tai likaiseksi pinttynyt koho. Niiden havaitseminen päiväsaikaan aaltojen välissä on vaikeaa ja yöllä mahdotonta. Pyydysten määrä tuntuu vähenevän oleellisesti 100 metrin syvyyskäyrän ulkopuolella. Pyydysten määrä on todella niin mittava, että syksyinen Mussalon lahti näyttää autiolta tähän verrattuna.

Pyydyskohot á la Portugal

28.3 - 3.4.2012 Cascais, Portugal

Ensimmäinen viikko Cascaisissa oli kesäisen helteinen mutta viikonvaihteessa ilmavirtaukset kääntyivät pohjoiseen ja ilma kylmeni useita asteita. Kesävaatteet pakattiin takaisin kaappeihin ja kaivettiin esiin villapaidat ja pitkäpunttiset housut. Sadetta tuli parina päivänä ensimmäisen kerran sitten Las Palmasin helmikuun. Odottelemme tuulen kääntymistä suotuisaan suuntaan, jotta pääsemme jatkamaan matkaa. Jos jossakin joutuu odottamaan kelin muutosta, niin olisi vaikea äkkiä keksiä parempaa paikka siihen kuin Lissabonin kupeessa oleva Cascais.

Rantamaisemaa

Cascaisin majakka

Puiston suihkulähde

Katukivetyksiä

House of Pergola

Cascais on ollut alkujaan kalastajakylä mutta 1800-luvun lopulla Portugalin kuninkaalliset löysivät sen omaksi kesänviettopaikakseen. Alueelle nousi pikkuhiljaa varakkaan väen loisteliaita huviloita näyttävine puutarhoineen, jotka ovat pääosin edelleen hienossa kunnossa. Kalastus on yhä matkailun ohella merkittävä elinkeino paikkakunnalla. Cascaisissa on useita hienohiekkaisia uimarantoja mutta uimaan ei tee nyt mieli koska meriveden lämpötila on laskenut Kanarian 19 asteesta täällä 14 asteeseen. Cascais on mielestämme erinomainen lomakohde sen monipuolisuuden vuoksi, viehättävä pikkukaupunki, josta on vain kivenheitto Estoriliin ja Sintraan ja alle puolentunnin junamatka Lissaboniin. 

Kalastajan arkea

Cascaisin tyylikkäässä marinassa on yli 600 venepaikkaa ja sen palvelut ovat ensiluokkaisia. Massiiviset puitteet tarjoavat oivallisen tilaisuuden järjestää erilaisia purjehduskilpailuja pitkin vuotta. Esim. maaliskuun lopulla järjestettiin marinassa 44-luokan kansainvälinen cup, jossa osanottajina oli noin 20 venekuntaa. Talvikausi kestää satamassa huhtikuun loppuun asti ja meiltä marinamaksu on 15 euroa, mikä on puolet vähemmän kuin kesäaikana. Marina-Cascais on tähän mennessä ensimmäinen satama, jossa sisäänkirjautumisen yhteydessä meille tarjottiin tervetuliaislahjaksi pullo paikallista punaviiniä.

Marina Cascais

Kuukausittain toistuva huoltotyö
käyttöakuston tarkastus
4 x 6 V, 225 Ah