Kuten olemme aikaisemminkin todenneet, Las Galletas Teneriffan eteläkärjessä on erinomainen etappisatama purjehdittaessa Canarian ja Teneriffan väliä. Kylä itsessään on sangen vaatimaton mutta hyvä mexicolainen ravintola aivan marinan kupeessa pidätteli meitä peräti kolmen päivän ajan satamassa.
 |
| Las Galletaksen suureellinen satamakonttori |
Usean päivän ajan oli tuullut idästä mutta lauantaina 10.12. ennusteet lupasivat tuulen kääntyvän koilliseen. Niinpä aamulla klo 7 starttasimme Westerbeken ja suuntasimme keulan kohti Gran Canariaa Pasito Blancon satamaan. Sääennuste lupasi lauantaille pilvistä ja tuuli NE huiput 15 m/s. Tuuli tarttuikin pian niin napakasti purjeisiin, että jouduimme rullaamaan genuan 2-reivi -merkkiin ja isopurjeen laskimme ensimmäiseen reiviin. Fokka jäi normaalisti auki. Aallot alkoivat pian kasvamaan vaahtopäiksi ja ne tulivat etuvasemmalta. Tuulen suunta oli 45 ja meidän tosisuunta 105 astetta. Tuuli oli todella ikävän puuskainen ja se kallisti venettä välillä voimakkaasti. Merilounaaksi olimme varanneet kulhoon valmiiksi kuorittuja hedelmiä. Aallot pärskähtelivät kuitenkin niin kovin, että kaikista varotoimenpiteistä huolimatta hedelmät saivat pikantin suolaisen maun. 17 mailia ennen Pasito Blancoa tuuli tyyntyi nopeasti loppuen tyyten. Katsoimme, että lähin satama meitä olisi Puerto Mogan, jonne oli matkaa 7 mailia. Käynnistimme moottorin ja puksuttelimme hiljaa kohti Puerto Mogania, jonne saavuimme illalla klo 18. Matkaa kertyi 52 mailia. Aivan ilman vaurioita emme selvinneet tästä vauhdikkaasta matkasta. Styyrpurin puoleinen laitasuojakangas repeytyi aaltojen paineesta ja keulaplatan 16-millinen tiikkilauta taipui niin paljon, että halkaisijaltaan 10 millin kiinnitysruuvin kanta meni läpi laudan.
Puerto Mogan, jota matkailumainoksessa kuvataan Kanarian pikku Venetsiaksi, on turistipesä. Satamaa ympäröivät 2-kerroksiset rakennukset ovat kauniita ja koristeellisia. Yläkerroksissa on loma-asuntoja ja alakerrassa kauppaliikkeitä ja ravintoloita. Runsaat kukkaistutukset, kiinanruusut ja bougainvilleat yhdessä palmujen kanssa tekevät paikasta jopa viehättävän. Mutta iltaisin koko marinan ympärillä leijuu ravintoloista lähtevä soosin käry ja aina puoleen yöhön jatkuva turistien nousukierteinen älämölö alkaa pian tuntua puuduttavalta. Matkaveneilijän ehkä eniten kaipaama palvelu on marinassa viihtyisä pesutila. Suurellisen satamatoimiston kivijalkaan oli rakennettu täälläkin ahtaat pesutilat, joiden kapasiteetti ei ole missään suhteessa marinan venemäärään, siivouksesta puhumattakaan. Kaksi suihkua miehille ja naisille ja 180 venepaikkaa! Puerto Moganin suurena plussana voi mainita venekohtaiset maasähkö- ja vesimittarit. Maksat siitä, mitä kulutat. Kokemustemme mukaan, jos mitään kontrollia ei ole, erään keskieurooppalaisen kansan veneilijät pesevät veneensä aamuin-illoin ja vesihanat lotisevat muutenkin koko päivän. Kolmen päivän aikana meiltä kului vettä 400 litraa hintaan 1,26 euroa ja sähköä 7,9 kW hintaan 1,74 euroa. Koko vierailuaika maksoi yhteensä 54 euroa. Olemme useassa paikassa seuranneet hintatasoa omalla kahvikuppi-indeksillä. Yleinen hinta kahdella kahvilla, maitokahvi ja expresso, on ollut 1,60 - 2 euroa. Puerto Moganissa kahvit maksoivat 3,50 euroa.
 |
| Puerto Moganin satamatoimistotorni |
 |
| Puerto Mogan |
 |
Rakennuksen seinän ei tarvitse olla tylsän näköinen,
kohokuvat oikeassa mittasuhteessa |
13.12. matka jatkui kohti 9 mailin päässä olevaa Pasito Blancon satamaa.
 |
| Jalkakylpyjä matkalla Pasito Blancoon |
