13. - 20.5.2012 Blankenberge - Den Helder (Hollanti) - Harlingen - Oostmahorn - Delfzijl - Brunsbüttel (Saksa)

Matkaa on pyritty jatkamaan jos sää on vain suinkin sallinut. Äitienpäivän aamuna matka jatkui Belgian Blankenbergistä kohti Hollannin Den Helderiä. Alkumatkan ajoimme koneella pitkin tyyntä Pohjanmerta kunnes illalla alkoi tuulla lounaasta ja navakkaa tuulta jatkui aina Den Helderiin asti. Ehdimme juuri sopivasti sunnuntai-iltana valoisaan aikaan ylittämään Rotterdamin laivaväylän. 14.5. maanantaina kiinnityimme 124 mailin jälkeen sateessa Den Helderissä menomatkalta tuttuun marinaan, joka sijaitsee laivastotukikohdan pohjoisnurkassa.

Poiju vuorovesivirrassa

Den Helder on Pohjanmeren öljykenttien
 huoltoalusten yhteyssatama

Koska säätiedotukset lupasivat seuraaville päiville vastatuulia päätimmekin suunnata Hollannin kanaville. Kävimme läheisessä venetarvikeliikkeessä, josta hankimme tarvittavat kanavakartat. Reittimme kulki Den Helderistä Waddenseetä Harlingeniin, josta varsinainen kanavamatka alkoi. Reitti kulki Leuwarden - Dokkum - Oostmahorn, Pohjanmeren rannalla - Groningen - Delfziljl. Vaikka matkalla oli puolenkymmentä sulkua ja liki 30 avattavaa siltaa, kaikki sujui tavattoman jouhevasti. Osaa silloista pyysimme avaamaan VHF:llä mutta useimmiten sillat avattiin ennakkoon niitä lähestyttäessä. Ainoastaan Leuwardenin kaupungin kohdalla silloilla kerättiin muutaman euron siltamaksu. Maksun kerääminen sujui yksinkertaisella tekniikalla. Siltavahti ojensi koppinsa ikkunasta ongenvavan, jossa narunpäässä roikkui pieni puukenkä, johon maksu sujautettiin. Sillan avausmaksu oli maalattu kopin seinään, josta sen saattoi lukea siltaa lähestyttäessä. Sama siltavahti saattoi hoitaa useampaa siltaa kerrallaan. Kun edellinen silta oli takanamme suljettu, hyppäsi siltavahti polkupyörän selkään ja polki viivana seuraavalle sillalle hoitamaan samat rutiinit. Viehättävien kaupunkimaisemien lisäksi kanavanvarret ovat suureksi osaksi peltomaisemia, joilla laidunsi hevosia, lehmiä ja lampaita. Kanavamatkan pituudeksi kertyi 82 mailia kolmen päivän aikana. Kanavan päässä Pohjanmeren rannalla Delfziljlissä yövyimme Neptunus-marinassa, jossa oli hyvät palvelut. Satamakapteenin konttori ja huoltoasema sijaitsevat sataman suulla. Kanavamatka tarjosi mukavaa vaihtelua aavaan merimaisemaan.

Kalastajien makasiineja Groningenissa

Asuntolaiva Hollannin kanavilla

Hollantilainen olkikattoinen maalaistalo
kanavan varrella, navetta asunnon jatkeena

Tämänkaltaisia aluksia on Hollannissa lukemattomia

Kaupunkikanavaa

19.5. lauantaina irrotimme jälleen köydet Delfziljlissä ja käänsimme keulan kohti Pohjanmerta. Reittimme kulki Borkumin saaren ohi luoteeseen, jonka jälkeen käännyimme itään kohti Elben suulla olevaa Cuxhavenia. 10 mailia ennen Cuxhavenia virta kääntyi myötäiseksi, joten päätimme jatkaa matkaamme Kielin kanavan länsipäässä olevaan Brunsbütteliin. Reittimme kulki Saksan rannikon läheisyydessä Friisien saarten pohjoispuolella. Tällä osuudella lähempänä Elben suuta oli ankkurissa yöllä kymmeniä laivoja, jolloin karttaplotterin ais-maalien määrä muistutti lähinnä mehiläispesää. Pohjanmerellä laivaliikenne oli erittäin vilkasta.

Delfzilj, satamassa lampaat huolehtivat
rantavallin ruohonleikkuusta



Luotsivene Elbellä

20.5. sunnuntaina klo 14 takanamme kolahti Brunsbüttelin sulkuluukut kiinni ja olimme Kielin kanavassa. Taakse jäivät Pohjanmeri, Englannin kanaali voimakkaine vuorovesineen ja Atlantti. Tänään olemme olleet matkallamme tasan vuoden.

Kanavan sulkuportit