Veneen miehistö: Juha ja Tarja - kotkalaispariskunta 50+

Tarkoituksena on viettää vuorotteluvapaata purjehtien, ilman ennalta laadittuja aikatauluja ja määrättyä päämäärää. Veneemme, vaikka onkin lujaa tekoa ja huolella varusteltu monin eri tavoin, asettaa omat rajansa sille maailmanpiirille, johon matkamme johtaa. Tavoitteenamme on löytää meille uusia paikkoja ja kohdata ihmisiä saman harrastuksen piiristä. Blogimme tarkoituksena on vapaamuotoisesti kertoa lukijoille niistä tapahtumista ja tunnelmista, joita matkalla kohtaamme.

Olkoon meidänkin ohjenuorana Vandaalien kuninkaan miehistölleen antama ohje "...tuulen mukaan kohti sitä rantaa, jota meidän Herramme on päättänyt rangaista...".

keskiviikko 29. helmikuuta 2012

21. - 29.2.2012 Las Palmas

Venettä on valmisteltu pikkuhiljaa lähtökuntoon. Puskaradion välityksellä saimme tiedon sukeltajasta, joka sivutoimenaan puhdistaa veneiden pohjia ja vaihtaa niihin sinkkejä. Viikolla kävi kyseinen sukeltaja puhdistamassa veneemme pohjan. Kaveri saapui laiturille sovittuna ajankohtana ja hänellä oli varusteenaan neopreeni-märkäpuku ja pintailmalaite. 40 minuuttia pohjan alla pyörittyään sukeltaja pomppasi laiturille saatuaan työnsä valmiiksi. Vaikka pohja ei ollutkaan järin likainen, vaikuttaa pohjan puhtaus varmasti veneen nopeuteen pitkällä kotimatkalla. Antifouling-maalien merkitys on täällä aivan toinen verrattuna kotivesiimme. Kun vene seisoo täällä laiturissa lyhyenkin ajan, kasvaa sen pohjaan runsas leväkasvusto, joka on todella tiukasti kiinni. Kotimatkalle on tarkoitus lähteä maaliskuun alkupuolella. Suunnitelmamme on aloittaa kotimatka joko Madeiran tai Azorien kautta Manner-Eurooppaan, riippuen vallitsevista tuulista. Koillispasaati tuntuu puhaltavan tasaisesti. Kun olemme nyt olleet Las Palmasissa reilut kaksi kuukautta, tuuli on ollut vain kerran viikon ajan idän suunnasta. Odotettavissa on vastaisia tuulia.

Sukeltajan työkalut:
kittilasta, patapata, teräsharja ja imukuppi
Naapurimme, sveitsiläisveneen kippari, pääsi eräänä päivänä yllättämään meidät. Hän kysyi vakavissaan, minkä maan lippu teillä on veneen perässä? Tovin keskusteltuamme yritimme selvittää, josko hän laskee leikkiä. Koska ystävämme silmistä loisti vilpitön tietämättömyys, päätimme antaa viiden pisteen vihjeen ja sanoimme, että olemme Euroopan pohjoislaidalta. Tässä vaiheessa kippari esitteli tietokantaansa ja kertoi, että hän kyllä tunnistaa meidän toisella puolella olevan veneen norjalaiseksi. ”Norjalaisveneen” perässä liehui iloisesti Sveamamman sinikeltainen ristilippu.

Palmu on oikeastaan aika kaunis puu

maanantai 20. helmikuuta 2012

10. - 20.2.2012 Las Palmas

Mennyt viikko vierähti niin vauhdikkaasti ettemme ehtineet edes päivittämään blogia kun kotiväkeä saapui yllättäen Las Palmasiin luoksemme. Joukolla tutustuimme kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin ja parina päivänä kiertelimme saarta vuokra-autolla. Ensimmäisenä päivänä matka suuntautui etelään, Maspalomas, Puerto Rico, Arquiniguin ja Puerto Mogan akselille. Veneellä matkaavalle tarjoaa Arquiniguin sataman edustalla mahdollisuuden ankkurointiin mutta ankkuripaikka on etelään täysin avoin. Paikka on alun perin ollut pieni kalastajakylä ja siellä turisteja on edelleenkin muita etelän keskuksia vähemmän. Toisena päivänä kiertelimme saaren keskiosan liki kahteen kilometriin kohoavien vuorten serpentiiniteitä. Reitti kulki Terorin kaupungin kautta saaren sydämeen Gruz de Tejedalle, jossa ihastelimme korkeita kalliomuodostelmia, joista korkein kohta on Rogue Nublo yli 1800 metrin korkeudessa. Ylhäällä puhalsi kylmä tuuli ja aika-ajoin pilviverho sulki maiseman. Matkan varrella oli monia hienoja näköalatasanteita, joilla ihailimme saaren rosoisia vuoria ja jyrkkiä laaksoja. Retken lopuksi laskeuduimme saaren luoteisrannikolle Puerto de las Nievesin satamaan, josta lähtevät yhteyslautat Teneriffalle. Paikalla on myös pieni Ermita de las Nievesin kirkko ja sinne on rakennettu uusi rantalaituri kalastajaveneitä varten. Tiestö on reitillämme ollut periaatteessa hyväkuntoinen mutta pienemmillä väylillä oli siellä täällä vuorilta pudonneita pieniä kivilohkareita.

Aukio vanhassa kaupungissa

Santa Anan katedraali vanhassa kaupungissa

Santa Anan katedraali

Kanarialainen puuparveke Terorissa
Mikko ja Riikka - Puerto Mogan
Rogue Nublo
Ilma on Palmasissa muuttunut hieman lämpöisemmäksi ja puolipilviseksi suomen kesäsääksi mutta saaren eteläosan pilvettömältä taivaalta paistanut aurinko sai kotoa saapuneiden nuorten lomalaisten poskipäät punoittamaan iloisesti. Viikon loppupuolella miesväki pyörähti vielä merelle tekemään pienen testilenkin, joka olikin ensimmäinen irrotus sitten joulukuun. Naisväki tutustui päivän aikana keskustan muotihuoneisiin. Tuuli oli kevyttä mutta aurinkoa ja valtameren loivaa maininkia oli sitäkin enemmän.

Kolmiviikkoiset karnevaalit lähestyvät loppuaan. Viikonloppuna paraatikulkue marssi läpi kaupungin La Isletan kaupunginosasta vanhaan kaupunkiin. Katujen varret täyttyivät kaupunkilaisista, joista valtaosa oli sonnustautunut mitä mielikuvituksellisimpiin asuihin. Marssi kesti kaupungin läpi useamman tunnin. Karnevaalien pääteemana olivat sarjakuvahahmot ja pukeutuminen karnevaaliasuihin alkaa täällä sylivauvaiästä alkaen. Karnevaalit päättyvät 21. päivä helmikuuta sardiinin hautajaisiin ?


Karnival
Viimeinen lomapäivä - Las Canteras

torstai 9. helmikuuta 2012

3. - 9.2.2012 Las Palmas

Kesäisen lämpimät päivät jatkuivat tammikuun puoleen väliin asti mutta viimeiset kolme viikkoa ovat olleet viileitä. Pilvet ovat pitäneet aurinkoa pimennossa useampina päivinä mutta sateita ei ole ollut lukuun ottamatta muutamia vähäisiä kuuroja. Tuulet ovat puhaltaneet koillisen puolelta joskus jopa navakasti viilentäen ilmaa muutamalla asteella. Aamulla kahdeksan paikkeilla lämpötila on ollut 16 astetta ja keskipäivällä nousua on ollut vain pari astetta aamun lukemista. Mutta kun pilviverho vähänkin rakoilee tuntuu aurinko heti hyvin kuumalta. Meriveden lämpötila on ollut veneen pohja-anturin mukaan 18,5 astetta.

Las Palmasin satamaa marinan takana
 Las Palmasissa on parhaillaan karnevaalikausi, se alkoi helmikuun 3.päivänä ja kestää 19 päivää. Karnevaaliohjelmassa huomioidaan mitä moninaisimmat ryhmät. Juhlissa valitaan kuningatar niin aikuisten, lasten, koirien ja jopa transujen joukosta. Vain mielikuvitus tuntuu olevan rajana. Lähes joka ilta on kaupungilta kantautunut ilotulituksen kumu. Tapahtumien keskipiste on Santa Catalinan puistoon pystytetty valtava areena. Karnevaalit tuntuvat olevan suuressa suosiossa espanjalaisten keskuudessa.

Elämä marinassa on rauhoittunut selvästi tammikuun jälkeen. Karibialle lähteneet ovat jättäneet Las Palmasin tammikuun aikana ja jonkun verran veneitä on mennyt talvehtimaan Senegaliin ja Gambiaan. Pääsosa marinaan tulleista ja lähtevistä veneistä ovat niitä, jotka kiertelevät ympäri Kanarian saaria. Suurimmassa osassa veneistä on asukkaita mutta on myös paljon sellaisia veneitä, jotka ovat vakituisesti täällä odottamassa omistajiaan. Joissakin täällä olevissa veneissä on asuttu jopa vuosikausia. Tällä hetkellä ponttonilaitureissa on tyhjiäkin paikkoja.

Hollantilaisvene lähdössä Surinamiin
Marinan ulkopuolella olevassa kauppalaivasatamassa on sitä vastoin vilkasta toimintaa. Satamassa vierailee mitä erilaisempia aluksia kuten risteilijöitä, konttilaivoja, irtolastialuksia, sotalaivoja, tankkereita, kalastusaluksia, öljynporauslauttojen huoltoaluksia ja tänään saapui satamaan neljän hinaajan vetämänä öljynporauslautta. Sataman ulkopuolella on ankkurissa vielä runsaasti aluksia mm. iso kaasutankkeri.

Las Palmasissa meri on läsnä kaikkialla

Aluksia redillä rantakadun takana

Öljynporauslautta

Aluksia redillä

Tänään torstaina 9. päivänä täyttää Satu 40 vuotta - onnittelut!

torstai 2. helmikuuta 2012

27.1. - 2.2.2012 Las Palmas

Kuluneella viikolla teimme Gran Canarialla kaksi maakuntamatkaa. Ensimmäinen suuntautui pohjoisrannikkoa länteen pieneen Arucasin kaupunkiin ja toinen matka saaren keskiosiin kolmioon Telde-Valsequillo-San Mateo. Arucasin huomattavin maamerkki on muuten tavanomaisesta kaupunkikuvasta täysin poikkeava massiivinen uusgoottilainen San Juan Bautistan laavakivikirkko, jonka korkein torni kohoaa 60 metrin korkeuteen. Kirkon rakentaminen alkoi 1909 ja se saatiin valmiiksi monien vaiheiden jälkeen vasta 1977.

Arucasin laavakivikirkko

Arucasin katunäkymä

Toisen maakuntamatkan ajankohdan määräsi mantelipuiden kukinta, joka yleensä sijoittuu tammi-helmikuun vaihteeseen. Mantelipuu on oikeastaan koko vuoden melko raaskun näköinen mutta kukinta-aikana ennen lehtien puhkeamista sen oksat täyttyvät vaaleanpunaisista ja valkoisista pienistä kukista. Kukinnot ovat niin runsaita, että puut näyttävät valtavilta valkoisilta hattaroilta muuten niukkakasvuisten tummien vuorten rinteillä. Saaren pikkukaupungit houkuttelevat viikonloppuisin järjestettävillä markkinoilla paikalle turisteja ja paikallisia asukkaita. Matkanteon tekee helpoksi saaren tiheä ja edullinen linja-autoliikenne. Tieverkosto on yleensä hyväkuntoinen ja vuorten rinteitä kiemurtelevia teitä reunustaa monesti valtavat eukalyptuspuut. Puut ovat istutettu estämään eroosiota niiden tiheän juuriston takia. Vuoristoinen saaren keskiosa kohoaa aina 1800 metrin korkeuteen. Saaren pohjoisosa on paikoin melko vehreä kun taas eteläosa on huomattavasti karumpi.



Veneen huoltotöitä jatkettiin mm. potkurin sinkin vaihdolla. Puskaradion välityksellä saimme tiedon paikallisesta sukeltajasta, joka saapui veneelle sovittuna ajankohtana omat työkalut mukanaan. Uimahousuihin ja neopreenihuppuun sonnustautuneena ja snorkkeli varusteenaan kaveri pulahti laiturilta veteen ja vaihtoi sinkin parissa minuutissa. Lopuksi sukeltaja valokuvasi potkurin ja työ todettiin oikein suoritetuksi. Sinkki oli kulunut matkamme aikana 7 kuukaudessa aivan loppuun kun samanlainen Suomessa kesti 1,5 vuotta. Vesissä ja vesissä on eroa. Sovimme vielä sukeltajan kanssa, että ennen täältä lähtöämme hän puhdistaa koko veneen pohjan.

Koiranpaska. Sitä on jalkakäytävillä, teillä, puistoissa ja sitä on toisinaan kengänpohjassa. Aina veneelle tullessamme nostelemme takajalkojamme jo lähes riitinomaisesti ja tarkastelemme, onko osumia. Toki on sanottava, että vastuulliset koiranomistajat kulkevat muovipussi taskussa valmiina keräämään nakit pussiin ja pistämään ne niille erikseen varattuihin roska-astioihin mutta yksinkertaisesti eri kokoisia ja erinäköisiä koiria on niin kovin paljon, joillakin useampia yksilöitä. Tämä ei toki ole vain Kanarian saarten ongelma vaan samaan ongelmaan olemme törmänneet koko matkamme aikana.

Kuvan puudelit kaupan kynnysmatolla
seuraavat herkeämättä  rouvansa shoppailua

torstai 26. tammikuuta 2012

19. - 26.1.2012 Las Palmas

Las Palmasin marinassa lienee Kanarian saarten halvimmat satamamaksut. Hinta määräytyy veneen pituuden ja leveyden mukaan. Meidän vuorokausihinta on noin 8 euroa. Hinta sisältää sähkön, veden ja langattoman verkkoyhteyden, mikä ei toimi. Marinaa hallinnoi Las Palmasin kaupunki. Marinassa on satoja venepaikkoja ja sen kapeassa suu-aukossa on vilkas liikenne ympäri vuorokauden. Marina-altaaseen ei juurikaan mainingit yllä koska se sijaitsee varsinaisen Las Palmasin vilkkaan kauppasataman aallonmurtajien suojassa.


Veneitä on täällä lähes jokaisesta maailman kolkasta. Tämänhetkinen laiturinaapurimme on Uudesta Seelannista ja on tulossa Huippuvuorilta ja matkalla takaisin kotiinsa. Toisella puolella olevan naapurimme veneen kotipaikka on Chicago. Lisäksi samassa laiturissa liehuu Ruotsin, Norjan, Tanskan, Italian, Sveitsin, Hollannin, Iso-Britannian, Ranskan, Brasilian, Saksan ja peräti kolme Suomen lippua. Las Palmas on satama, josta lähdetään kauas.


Kiinnitystapa on joko perä- tai keulakiinnitys ponttoniin ja mooring-köydet. Yllättävää on ollut, että oikeastaan koko matkamme aikana ovat makeavesiliittimet ja sähköpistokkeet olleet melkein samanlaisia. Vesiletkun liittimet ovat muovisia pikaliittimiä ja sähköpistokkeet ovat olleet pyöreitä ja kolminapaisia. Nykyinen laituripaikkamme on ollut ensimmäinen, jossa sähkönsyötössä on ollut häiriöitä. Matkaveneilijät tuntuvat usein olevan varsinaisia puuhapetejä. Laitureilla laulavat hioma- ja porakoneet, ankkurivinttureita asennetaan, ketjuja vaihdetaan, tuuligeneraattoreita asennetaan, purjesäkkejä kannetaan, miehiä vinssataan mastoihin ja ties mitä muuta veneiden uumenissa puuhaillaan. Pakettiautot toimittavat laitureille laatikoittain erilaisia ruokatarvikkeita. Erityisesti ranskalaisiin veneisiin lastataan massiivisia punaviinilaatikoita.



Omia huoltotöitämme lisäsi WC:n oven lukon katkennut jousi. Kuten arvata saattoi, ei täältä löytynyt etsinnöistä huolimatta samanlaista lukkoa. Koska lukon piti olla laadukas ja se oli ollut käytössä vajaan vuoden, otimme yhteyden maahantuojaan selvittääksemme, onko tuotteella takuu edelleen voimassa. Maahantuoja ei lämmennyt asialle vaan pyysi ottamaan yhteyden myyjään. Myyjä oli Seppälän Venetarvike Haminasta, jossa välittömästi ymmärrettiin, mistä oli kysymys. Liikkeestä tiedusteltiin, lähetetäänkö uusi lukko postissa vai tuleeko liikkeen edustaja tuomaan lukon perille? Ja niin vain kävi, että parin viikon kuluttua saapui veneellemme odotetut vieraat, Mika ja Päivi, uusi lukko mukanaan. Tätä voi sanoa palveluksi.

Lukon luovutus
Huomenna menemme taas äänestämään.

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

11. - 18.1.2012 Las Palmas



Suomen konsulaatti,
kauhtunut kyltti pitäisi kiireesti vaihtaa
Ennakkoäänestyspäivä valkeni aurinkoisena kun marssimme Las Palmasin Suomen konsulaattiin, joka on perustettu vuonna 1924 lähinnä palvelemaan Las Palmasissa usein vierailleita suomalaisia kauppalaivoja. Konsulinvirasto sijaitsee suuren virastotalon neljännessä kerroksessa aivan Las Palmasin keskustassa. Virastotalon ala-aulasta lähtien reitti äänestyspaikalle oli merkitty selkein kyltein. Henkilöllisyys tarkastettiin ja tarvittavat lomakkeet täytettiin avustajien ohjeiden mukaan. Paikalla oli kaksi äänestysvirkailijaa ja yksi äänestyskoppi. Lopuksi kirjekuoret suljettiin ja tiputettiin vaaliuurnaan. Koko toimitus sujui hyvin samalla tavalla kun kotimaassa ennakkoäänestyspaikalla. Äänestyspaikalle virtasi tasaiseen tahtiin vakaita suomalaisia äänestäjiä aina jonoksi asti. Suomen suurlähetystön tiedon mukaan kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna äänestäjien määrä oli miltei kaksinkertaistunut Espanjan alueella.

Ennakkoäänestys
Kuinka kauan suomalainen pärjää ilman saunaa? Tähän kysymykseen törmäsimme kun meille tarjoutui tilaisuus liittyä väliaikaisesti marinan läheisyydessä olevaan pursiseuraan nimeltään Club Maritimo Varadero de Gran Canaria. Emme voineet vastustaa houkutusta kun saimme tietää, että saamme käyttöömme clubin kuntosalin, suuren merivesiuima-altaan, siistit pesutilat ja saunan. Olemmekin käyttäneet ahkerasti clubin tarjoamia palveluja ja kipakoiden löylyjen jälkeen on ollut rattoisa polskutella uima-altaan raikkaassa vedessä. Clubirakennukset muodostavat suljetun kehän, jonka sisällä ovat viihtyisät oleskelutilat ravintolapalveluineen ja kunnollinen langaton verkkoyhteys. Marinan oma wifi-verkko on ollut toivottoman hidas.


Espanjalaiset ovat lihansyöjäkansaa. Kaupungeissa on paljon pelkästään lihaa myyviä kauppoja, carniceria. Suuremmissa tavarataloissa ovat mittavat osastot, jotka myyvät tavallisten lihatuotteiden lisäksi espanjalaisten suurta herkkua: ilmakuivattua kinkkua. Kinkkuja ja niiden leikkaamisen tarkoitettuja telineitä on monen hintaisia ja mallisia. Parhaimmat liikkeet myyvät valmiita pakkauksia, joiden sisällä on viinipullo, kinkun leikkausteline ja kinkku hintaan 400 euroa. Kinkkujen kilohinnat tuntuvat vaihtelevan parista kympistä aina lähemmäs sataan euroon. Muutaman kerran maistettuamme ohuen ohueksi siivuiksi leikattua ilmakuivattua kinkkua olemme alkaneet ymmärtää sen saavuttaman suosion espanjalaisten keskuudessa.

Tavaratalon kinkkuosasto

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

4. - 11.1.2012 Las Palmas

Vuodenvaihteen yli ulottuva juhlakausi päättyi näyttävästi loppiaisena kaupungin halki kulkevaan juhlakulkueeseen, jonka pääteemana olivat kuuluisat Itämaan tietäjät. Meteli oli korvia huumaava ja eriväriset valot vilkkuivat mahtipontisesti valaisten tummuvaa iltaa. Juhlakansaa oli kertynyt mustanaan katujen varsille ja karnevaalitunnelma oli varmaan täydellinen.

Playa de Las Canteras,
jossa suomipoika opiskeli
ammoin etelänmatkailun aakkosia

Playa de Las Canterasin rannalla oli vuodenvaihteen tienoilla taidokkaasti rakennettu hiekkaveistosnäyttely. Paikalle oli kutsuttu maailman tunnetuimmat hiekkaveistostaiteilijat kuudesta eri maasta. Veistokset rakennettiin marraskuun viimeisen viikon aikana ja niihin pääsi tutustumaan heti joulukuun alusta aina loppiaiseen asti, jonka jälkeen puskutraktori lanasi veistosalueen sileäksi odottamaan seuraavaa joulun juhlakautta.

2-metrinen sotilaan pää

Marinaelämä veneellämme on lähtenyt soljumaan arkisissa askareissa. Ensimmäiseksi aloitettiin moottorin huolto. Moottoriöljyn, suodattimen ja kytkinöljyn vaihdon lisäksi vaihdettiin kaikki polttoainesuodattimet. Hieman ihmetyttää, ovatko raaka-aineet huonontuneet koska merivesipumpun impelleristä oli kaksi siipeä kateissa, eikä moottori ole käynyt kun vain 450 tuntia edellisestä impellerin vaihdosta, jolloin silloinkin oli kaksi siipeä kateissa. Yllättävään jäähdytysvedenkierron loppumiseen ja siitä aiheutuvaan moottorin ylikuumenemiseen emme haluaisi joutua esim. voimakkaissa vuorovesivirtauksissa.

Suursäätilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodenaikaan nähden. Lenseät tuulet ovat puhaltaneet päivisin koillisen puolelta. Paidanselkämys tuntuu kostuvan herkästi keskipäivällä lyhyenkin kävelylenkin päätteeksi. Vuoden ensimmäinen viikko on ollut lämpimämpi kun päättyneen vuoden viimeiset viikot. Tosin naapurimme mukaan tammikuussa saattaa sataa niin runsaasti, että vuorilta tulee alas kaikki pesukonetta pienemmät esineet mutta onneksi emme ole vielä semmoista nähneet.

Huomenna menemme äänestämään Suomelle uutta presidenttiä.