17. - 27.3.2012 Madeira - Cascais, Portugal

Säätietoja olemme matkamme aikana seuranneet useista lähteistä, internetissä suosituimmat sivut ovat olleet meillä PassageWeather, Windfinder, Windguru ja Ugrip. Edellisten lisäksi veneessämme on Navtex-laite ja pitkillä avomeriosuuksilla olemme lisäksi saaneet tuoreet sääennusteet satelliittipuhelimella kotijoukoilta. 

PassageWeatherin sivu

Navtex

Seurasimme Madeiralla sääennusteita päivittäin. Seuraavalle viikolle ennusteet lupasivat Azoreiden ylle matalapaineen kovine etelätuulineen ja Gibraltarin salmesta purkautuisi kuin valtavasta suuttimesta kova itätuuli Atlantille päin. Näiden kahden sääsysteemin väliin näytti jäävän heikomman tuulen alue, jossa alkuviikon koillistuuli näytti viikon kuluessa kääntyvän itään ja edelleen kaakkoon. Tähän saumaan päätimme iskeä. 

Funchal

Metsäpaloja Madeiralla

Pieni kylä Madeiran etelärannikolla

Vene oli varusteltu hyvissä ajoin lähtökuntoon ja maanantaina 18. päivän aamuna irrotimme kiinnitysköydet Funchalin satamassa ja otimme suunnan kohti Euroopan mannerta. Suurikokoinen hylje ui hetken veneen vieressä kun käännyimme aallonmurtajan suojasta avomerelle. Valitsimme reitin, joka kulki Madeiran länsikärjen kautta pohjoiseen. Aurinko paistoi lämpimästi ja saimme hetken nauttia myötätuulesta. Saaren länsikärjen kohdalla alkoi navakka koillistuuli kuin veitsellä leikaten. Tässä vaiheessa reivasimme purjeita. Isopurje reivattiin pohjaan ja genua käännettiin kierros sisään ja fokka jäi auki. Varsinaista tuulimittaria veneessämme ei ole mutta sen virkaa hoitaa tuuligeneraattori sekä kokemusperäinen arvio tuulen voimakkuudesta. Jos generaattori ei pyöri, on käynnistettävä moottori. Matkamme kahden ensimmäisen vuorokauden aikana tuuligeneraattorimme teki töitä hartiavoimin. Kolmantena vuorokautena tuuli kääntyi itään ja heikkeni hieman. Neljännen päivän iltayöstä itätuuli voimistui yllättäen niin kovaksi, että jouduimme ottamaan genuan kokonaan sisään. Onneksi kovaa tuulta kesti vain muutaman tunnin, jonka jälkeen tuuli heikkeni ja kääntyi kaakkoon. Viidentenä matkapäivänä kun matkaa Lissaboniin oli noin 180 mailia, tuuli heikkeni ja aallokko oli niin terävää, että vauhtimme hidastui niin paljon, että meidän oli käynnistettävä moottori. Kuudentena päivänä oli osan aikaa jopa täysin tyyntä. Samanaikaisesti Navtex antoi varoituksen korkeista aalloista kaakon suunnalta. Vaikka oli tyyntä valtameren mainingit olivat melkoisia, aallon harjojen väli oli 50-100 metriä ja niiden korkeus oli 4-5 metriä. Lähestyimme Portugalin rannikolla olevaa laivojen reittijako-vyöhykettä sopivasti juuri pimeyden laskeuduttua. Reittijako-vyöhyke muodostuu neljästä kaistasta, kaksi länsipuolella olevaa kaistaa suuntautuu etelään ja itäpuolen kaistat pohjoiseen. Kummankin kulkusuunnan länsipuoliset kaistat ovat varattu vaarallisia aineita kuljettaville aluksille. Loput kaksi kaistaa ovat varattu normaalille liikenteelle. Vyöhyke on kokonaisuudessaan noin 20 mailia ja meiltä kesti sen ylitys nelisen tuntia. Kumpaankin suuntaan aluksia kulki todella tiheästi. Vyöhyke on ylitettävä kohtisuoraan. Ais-laitteen antamien tietojen avulla saatoimme turvallisesti löytää meille suotuisan ylityskohdan. Varhain maanantaina 26.3. kello 04:30 olimme tehneet matkamme pisimmän avomeriosuuden ja kiinnityimme Cascaisin marinan odotuslaituriin. Matka-aika oli 6 vrk 18 tuntia ja matkaa kertyi 665 mailia. Moottori kävi matkan aikana 54 tuntia. Näimme useimpina päivinä delfiiniparvia ja yhden noin 30 senttisen kilpikonnan. Tyyninä päivinä meitä ihmetytti valtavat meduusa-esiintymät, veden pinnalla näkyi niiden vaaleansininen noin 1-3 cm halkaisijaltaan ilmakuplaa muistuttava purje. Toisinaan niitä oli jopa kymmeniä neliömetrin alueella ja esiintymiä jatkui liki sadan mailin matkalla.

Tyytyväisinä ja raukeina  hyvin sujuneesta pitkästä merimatkasta kömpi nyt hieman pesukarhun näköinen Pintan miehistö ensimmäisille kunnon yöunille viikkoon.

Caiscais, marina taustalla

9. - 16.3.2012 Funchal, Madeira

Ihmetystämme herätti kun jouduimme Funchaliin saapumisen jälkeen seuraavana aamuna uudelleen viranomaistarkastukseen. Syy tarkastukseen löytyi seuraavan päivän sanomalehdestä. Kun palasimme kauppareissulta veneelle, oli joku ystävällinen ihminen tuonut veneemme kannelle Madeira Journal -lehden, jonka keskiaukeamalla komeili kuva veneestämme ja suuresta viranomaisjoukosta sen vierellä. Jutun mukaan kaikissa Portugalin satamissa järjestettiin samanaikaisesti viranomaisten järjestämä tehoisku laittoman maahantulon ehkäisemiseksi.

Funchalin satamassa vierailee lähes päivittäin suuria risteilyaluksia, toisinaan jopa kaksi samanaikaisesti. Aluksista purkautuvat tuhannet matkustajat elävöittävät muuten melko uneliasta kaupunkikuvaa. Vierasvenesatamassa on muutama ponttonilaituri, joissa on etupäässä paikallisia veneitä. Vierasveneiden määrä on yllättävän pieni noin 5-6 venettä, jotka odottavat meidän lailla sopivaa keliä pohjoisen suuntaan. Vierasveneiden joukossa on toinenkin suomalaisvene nimeltään Bonne Chance, jonka miehistön kanssa olemme istuneet iltaa matkakokemuksia vertaillen. Internet-yhteys on marinassa meillä paras koko matkan aikana. Satamamaksu on meiltä 15 euroa/vrk.

Sää Funchalissa ensimmäisen viikon aikana on ollut helteinen. Aiemmin täällä lomaillessamme on ollut usein pilvistä ja sadekuuroja on tullut useimpina päivinä. Mutta tällä kerralla taivas on ollut lähes pilvetön. Talven normaali sadekausi on jäänyt tulematta ja kasvusto selvästikin kärsii suoranaisesta kuivuudesta. Kevät on kuitenkin herättänyt monet puut kukkimaan kaupungin katujen varsilla. Meriveden lämpötila on 19 astetta.

Kaupungin keskustaa

Jardim Botanicon maisemia

1. - 8.3.2012 Funchal, Madeira

Lauantaina menimme paikalliseen supermarkettiin, Hiperdinoon, jossa teimme ruokaostokset seuraavaa merimatkaa varten. Kaupan pakettiauto toimitti tavarat, 2 muovilaatikollista ruokatarvikkeita ja 10 viiden litran vesikanisteria, laiturille veneen viereen. Säätiedotus lupasi seuraavalle parille päivälle tuulen suunnaksi itäkoillisen, jonka jälkeen se kääntyisi jälleen vallitsevaan koillistuuleen. Seuraavana aamuna, sunnuntaina 4.3. irrotimme köydet ja ajoimme tankkauslaituriin ja otimme 70 litraa polttoainetta tankkiin. Litrahinta täällä Kanarialla on ollut yhden euron paikkeille. Klo 10 ajoimme ulos aallonmurtajan suojasta ja käänsimme keulan kohti pohjoista Madeiran suuntaan.

Öljynporausta Las Palmasin satamassa

Gran Canarian pohjoiskärjen, La Isletan, vaiheilla alkoi itäkoillinen puhaltaa tasaisesti noin 10 metrin voimalla. Täydet purjeet ylhäällä Pinta puski luu suussa eteenpäin, kotimatkamme oli alkanut. Yli kaksi kuukautta satamaelämää vietettyämme alkoi merenkäynti hyvin nopeasti tuntua vatsan pohjassa. Kalpeana katselimme toisiamme ja muistelimme helppoa maakravun elämää. Sääennusteiden mukaisesti saimme suoraan vastaamme vanhan mainingin, jonka periodi oli noin 10 sekuntia sekä vallitsevan tuulen synnyttämän parimetrisen sivuvastaisen aallokon. Seuraavan päivän iltana ohitimme Portugalille kuuluvan Salvagem Grande -nimisen saaren, joka on pilottikirjan mukaan luonnonsuojelualuetta ja maihinnousu on kielletty. Kooltaan saari on muutaman kilometrin kanttiinsa ja kasvillisuutta siellä ei ole juuri ollenkaan.

Salvagem Grande

Tiistaina tuuli alkoi nousta, oli puuskaista ja suunta kääntyi koilliseen. Loppumatkan jouduimme puskemaan maksimi nousukulmalla, joka teki matkasta vieläkin haasteellisemman. Tässä vaiheessa purjeina olivat enää pohjaan reivattu iso, puolikkaaksi rullattu genua ja fokka. Kohteeksi olimme valinneet Madeiran itäpäässä olevan Quinta do Lorde Marinan. Meidän nousukulma riitti kuitenkin vain Madeiran pääkaupungin Funchalin edustalle. Tässä vaiheessa puhalsi koillistuuli niin voimakkaasti, että meidän oli helppo tehdä uusi päätös ja valita satamaksi Funchal. Koska useaan VHF-kutsuumme ei vastattu, porhalsimme suoraan satamaan sisään. Aallonmurtajan kärjessä havaitsimme marineron osoittavan meille kylkipaikan sataman perimmäisestä sopukasta. Matka-aika oli tasan kolme vuorokautta ja 297 mailia. Matkalla näimme ainoastaan yhden delfiiniparven ja suuren bulkki-laivan, joka ohitti meidät noin mailin etäisyydeltä.

Bulkki

Heti satamaan kiinnittymisen jälkeen tuli paikalle maritime-police tarkastamaan paperimme. Seuraavaksi meidät ohjattiin tullin pakeille ja lopuksi marinan konttoriin. Seuraavana päivänä tuli vielä paikallispoliisi tarkastamaan samat asiakirjat, EU:ssa kun ollaan. Jokaisen virkaportaan kanssa oli kuitenkin mukava asioida heidän ystävällisen käytöksensä takia.

Funchal

Funchal

Funchalin kaupungin näkymiä

Vihannesmaa ruutukaavan mukaisesti

21. - 29.2.2012 Las Palmas

Venettä on valmisteltu pikkuhiljaa lähtökuntoon. Puskaradion välityksellä saimme tiedon sukeltajasta, joka sivutoimenaan puhdistaa veneiden pohjia ja vaihtaa niihin sinkkejä. Viikolla kävi kyseinen sukeltaja puhdistamassa veneemme pohjan. Kaveri saapui laiturille sovittuna ajankohtana ja hänellä oli varusteenaan neopreeni-märkäpuku ja pintailmalaite. 40 minuuttia pohjan alla pyörittyään sukeltaja pomppasi laiturille saatuaan työnsä valmiiksi. Vaikka pohja ei ollutkaan järin likainen, vaikuttaa pohjan puhtaus varmasti veneen nopeuteen pitkällä kotimatkalla. Antifouling-maalien merkitys on täällä aivan toinen verrattuna kotivesiimme. Kun vene seisoo täällä laiturissa lyhyenkin ajan, kasvaa sen pohjaan runsas leväkasvusto, joka on todella tiukasti kiinni. Kotimatkalle on tarkoitus lähteä maaliskuun alkupuolella. Suunnitelmamme on aloittaa kotimatka joko Madeiran tai Azorien kautta Manner-Eurooppaan, riippuen vallitsevista tuulista. Koillispasaati tuntuu puhaltavan tasaisesti. Kun olemme nyt olleet Las Palmasissa reilut kaksi kuukautta, tuuli on ollut vain kerran viikon ajan idän suunnasta. Odotettavissa on vastaisia tuulia.

Sukeltajan työkalut:
kittilasta, patapata, teräsharja ja imukuppi

Naapurimme, sveitsiläisveneen kippari, pääsi eräänä päivänä yllättämään meidät. Hän kysyi vakavissaan, minkä maan lippu teillä on veneen perässä? Tovin keskusteltuamme yritimme selvittää, josko hän laskee leikkiä. Koska ystävämme silmistä loisti vilpitön tietämättömyys, päätimme antaa viiden pisteen vihjeen ja sanoimme, että olemme Euroopan pohjoislaidalta. Tässä vaiheessa kippari esitteli tietokantaansa ja kertoi, että hän kyllä tunnistaa meidän toisella puolella olevan veneen norjalaiseksi. ”Norjalaisveneen” perässä liehui iloisesti Sveamamman sinikeltainen ristilippu.

Palmu on oikeastaan aika kaunis puu

10. - 20.2.2012 Las Palmas

Mennyt viikko vierähti niin vauhdikkaasti ettemme ehtineet edes päivittämään blogia kun kotiväkeä saapui yllättäen Las Palmasiin luoksemme. Joukolla tutustuimme kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin ja parina päivänä kiertelimme saarta vuokra-autolla. Ensimmäisenä päivänä matka suuntautui etelään, Maspalomas, Puerto Rico, Arquiniguin ja Puerto Mogan akselille. Veneellä matkaavalle tarjoaa Arquiniguin sataman edustalla mahdollisuuden ankkurointiin mutta ankkuripaikka on etelään täysin avoin. Paikka on alun perin ollut pieni kalastajakylä ja siellä turisteja on edelleenkin muita etelän keskuksia vähemmän. Toisena päivänä kiertelimme saaren keskiosan liki kahteen kilometriin kohoavien vuorten serpentiiniteitä. Reitti kulki Terorin kaupungin kautta saaren sydämeen Gruz de Tejedalle, jossa ihastelimme korkeita kalliomuodostelmia, joista korkein kohta on Rogue Nublo yli 1800 metrin korkeudessa. Ylhäällä puhalsi kylmä tuuli ja aika-ajoin pilviverho sulki maiseman. Matkan varrella oli monia hienoja näköalatasanteita, joilla ihailimme saaren rosoisia vuoria ja jyrkkiä laaksoja. Retken lopuksi laskeuduimme saaren luoteisrannikolle Puerto de las Nievesin satamaan, josta lähtevät yhteyslautat Teneriffalle. Paikalla on myös pieni Ermita de las Nievesin kirkko ja sinne on rakennettu uusi rantalaituri kalastajaveneitä varten. Tiestö on reitillämme ollut periaatteessa hyväkuntoinen mutta pienemmillä väylillä oli siellä täällä vuorilta pudonneita pieniä kivilohkareita.

Aukio vanhassa kaupungissa

Santa Anan katedraali vanhassa kaupungissa

Santa Anan katedraali

Kanarialainen puuparveke Terorissa

Mikko ja Riikka - Puerto Mogan

Rogue Nublo

Ilma on Palmasissa muuttunut hieman lämpöisemmäksi ja puolipilviseksi suomen kesäsääksi mutta saaren eteläosan pilvettömältä taivaalta paistanut aurinko sai kotoa saapuneiden nuorten lomalaisten poskipäät punoittamaan iloisesti. Viikon loppupuolella miesväki pyörähti vielä merelle tekemään pienen testilenkin, joka olikin ensimmäinen irrotus sitten joulukuun. Naisväki tutustui päivän aikana keskustan muotihuoneisiin. Tuuli oli kevyttä mutta aurinkoa ja valtameren loivaa maininkia oli sitäkin enemmän.

Kolmiviikkoiset karnevaalit lähestyvät loppuaan. Viikonloppuna paraatikulkue marssi läpi kaupungin La Isletan kaupunginosasta vanhaan kaupunkiin. Katujen varret täyttyivät kaupunkilaisista, joista valtaosa oli sonnustautunut mitä mielikuvituksellisimpiin asuihin. Marssi kesti kaupungin läpi useamman tunnin. Karnevaalien pääteemana olivat sarjakuvahahmot ja pukeutuminen karnevaaliasuihin alkaa täällä sylivauvaiästä alkaen. Karnevaalit päättyvät 21. päivä helmikuuta sardiinin hautajaisiin ?

Karnival

Viimeinen lomapäivä - Las Canteras

3. - 9.2.2012 Las Palmas

Kesäisen lämpimät päivät jatkuivat tammikuun puoleen väliin asti mutta viimeiset kolme viikkoa ovat olleet viileitä. Pilvet ovat pitäneet aurinkoa pimennossa useampina päivinä mutta sateita ei ole ollut lukuun ottamatta muutamia vähäisiä kuuroja. Tuulet ovat puhaltaneet koillisen puolelta joskus jopa navakasti viilentäen ilmaa muutamalla asteella. Aamulla kahdeksan paikkeilla lämpötila on ollut 16 astetta ja keskipäivällä nousua on ollut vain pari astetta aamun lukemista. Mutta kun pilviverho vähänkin rakoilee tuntuu aurinko heti hyvin kuumalta. Meriveden lämpötila on ollut veneen pohja-anturin mukaan 18,5 astetta.


Las Palmasin satamaa marinan takana

 Las Palmasissa on parhaillaan karnevaalikausi, se alkoi helmikuun 3.päivänä ja kestää 19 päivää. Karnevaaliohjelmassa huomioidaan mitä moninaisimmat ryhmät. Juhlissa valitaan kuningatar niin aikuisten, lasten, koirien ja jopa transujen joukosta. Vain mielikuvitus tuntuu olevan rajana. Lähes joka ilta on kaupungilta kantautunut ilotulituksen kumu. Tapahtumien keskipiste on Santa Catalinan puistoon pystytetty valtava areena. Karnevaalit tuntuvat olevan suuressa suosiossa espanjalaisten keskuudessa.

Elämä marinassa on rauhoittunut selvästi tammikuun jälkeen. Karibialle lähteneet ovat jättäneet Las Palmasin tammikuun aikana ja jonkun verran veneitä on mennyt talvehtimaan Senegaliin ja Gambiaan. Pääsosa marinaan tulleista ja lähtevistä veneistä ovat niitä, jotka kiertelevät ympäri Kanarian saaria. Suurimmassa osassa veneistä on asukkaita mutta on myös paljon sellaisia veneitä, jotka ovat vakituisesti täällä odottamassa omistajiaan. Joissakin täällä olevissa veneissä on asuttu jopa vuosikausia. Tällä hetkellä ponttonilaitureissa on tyhjiäkin paikkoja.

Hollantilaisvene lähdössä Surinamiin

Marinan ulkopuolella olevassa kauppalaivasatamassa on sitä vastoin vilkasta toimintaa. Satamassa vierailee mitä erilaisempia aluksia kuten risteilijöitä, konttilaivoja, irtolastialuksia, sotalaivoja, tankkereita, kalastusaluksia, öljynporauslauttojen huoltoaluksia ja tänään saapui satamaan neljän hinaajan vetämänä öljynporauslautta. Sataman ulkopuolella on ankkurissa vielä runsaasti aluksia mm. iso kaasutankkeri.


Las Palmasissa meri on läsnä kaikkialla



Aluksia redillä rantakadun takana

Öljynporauslautta

Aluksia redillä

Tänään torstaina 9. päivänä täyttää Satu 40 vuotta - onnittelut!

27.1. - 2.2.2012 Las Palmas

Kuluneella viikolla teimme Gran Canarialla kaksi maakuntamatkaa. Ensimmäinen suuntautui pohjoisrannikkoa länteen pieneen Arucasin kaupunkiin ja toinen matka saaren keskiosiin kolmioon Telde-Valsequillo-San Mateo. Arucasin huomattavin maamerkki on muuten tavanomaisesta kaupunkikuvasta täysin poikkeava massiivinen uusgoottilainen San Juan Bautistan laavakivikirkko, jonka korkein torni kohoaa 60 metrin korkeuteen. Kirkon rakentaminen alkoi 1909 ja se saatiin valmiiksi monien vaiheiden jälkeen vasta 1977.

Arucasin laavakivikirkko

Arucasin katunäkymä

Toisen maakuntamatkan ajankohdan määräsi mantelipuiden kukinta, joka yleensä sijoittuu tammi-helmikuun vaihteeseen. Mantelipuu on oikeastaan koko vuoden melko raaskun näköinen mutta kukinta-aikana ennen lehtien puhkeamista sen oksat täyttyvät vaaleanpunaisista ja valkoisista pienistä kukista. Kukinnot ovat niin runsaita, että puut näyttävät valtavilta valkoisilta hattaroilta muuten niukkakasvuisten tummien vuorten rinteillä. Saaren pikkukaupungit houkuttelevat viikonloppuisin järjestettävillä markkinoilla paikalle turisteja ja paikallisia asukkaita. Matkanteon tekee helpoksi saaren tiheä ja edullinen linja-autoliikenne. Tieverkosto on yleensä hyväkuntoinen ja vuorten rinteitä kiemurtelevia teitä reunustaa monesti valtavat eukalyptuspuut. Puut ovat istutettu estämään eroosiota niiden tiheän juuriston takia. Vuoristoinen saaren keskiosa kohoaa aina 1800 metrin korkeuteen. Saaren pohjoisosa on paikoin melko vehreä kun taas eteläosa on huomattavasti karumpi.

Veneen huoltotöitä jatkettiin mm. potkurin sinkin vaihdolla. Puskaradion välityksellä saimme tiedon paikallisesta sukeltajasta, joka saapui veneelle sovittuna ajankohtana omat työkalut mukanaan. Uimahousuihin ja neopreenihuppuun sonnustautuneena ja snorkkeli varusteenaan kaveri pulahti laiturilta veteen ja vaihtoi sinkin parissa minuutissa. Lopuksi sukeltaja valokuvasi potkurin ja työ todettiin oikein suoritetuksi. Sinkki oli kulunut matkamme aikana 7 kuukaudessa aivan loppuun kun samanlainen Suomessa kesti 1,5 vuotta. Vesissä ja vesissä on eroa. Sovimme vielä sukeltajan kanssa, että ennen täältä lähtöämme hän puhdistaa koko veneen pohjan.

Koiranpaska. Sitä on jalkakäytävillä, teillä, puistoissa ja sitä on toisinaan kengänpohjassa. Aina veneelle tullessamme nostelemme takajalkojamme jo lähes riitinomaisesti ja tarkastelemme, onko osumia. Toki on sanottava, että vastuulliset koiranomistajat kulkevat muovipussi taskussa valmiina keräämään nakit pussiin ja pistämään ne niille erikseen varattuihin roska-astioihin mutta yksinkertaisesti eri kokoisia ja erinäköisiä koiria on niin kovin paljon, joillakin useampia yksilöitä. Tämä ei toki ole vain Kanarian saarten ongelma vaan samaan ongelmaan olemme törmänneet koko matkamme aikana.

Kuvan puudelit kaupan kynnysmatolla
seuraavat herkeämättä  rouvansa shoppailua